Hankkeen tapahtumat
Tietoa ja materiaaleja hankkeen tapahtumista.
Digisurvival -hankkeen päätöstilaisuus
Ulvila / Sataedu
PE 24.11.2023
klo 9.00–12.00
Ohjelma:
9–9.30 kahvitarjoilu
9.30–11.30 Digisurvival -hankkeen tulosten esittely (myös etäosallistuminen mahdollista)
11.30–12 Digisurvival -laitteisiin tutustumista paikan päällä
Tule mukaan ja tutustu hankkeemme kiehtoviin osaamismerkkeihin, kuten kognitiivinen ergonomia, hyvät kokouskäytännöt, TEAMS ja eri oppimisalustat!
Avaamme myös prosessia kuinka loimme osaamismerkit.
Saat ainutlaatuisen kurkistuksen opiskelijoiden digitaaliseen maailmaan sekä pääset sukeltamaan henkilöstön, opiskelijoiden ja hakijoiden digipalvelupolkuun.
Esittelemme digipedagogisen mallin opettajille sekä tarjoamme opettajille hyödyllisiä ohjeita ja selkeitä ohjevideoita.
Näytämme, miten teoriatila muuttuu hybriditilaksi uusimpien hybridilaitteiden avulla. Voitte halutessanne liittyä myös tapahtumaan Facebookissa(siirryt toiseen palveluun).
Tule ja inspiroidu kanssamme!
Menneet tapahtumat
Uusia teknologioita digimessuilla
WinNovan digimessuja vietettiin Raumalla Suojantiellä 16.8. ja Porissa Tiedepuistossa 23.8.2023
Digimessuilla pääsi tutustumaan ja testaamaan uusiin opetuksessa ja oppimisessa hyödynnettäviin laitteisiin ja sovelluksiin.
Mukana tapahtumassa olivat:
Digisurvival-hankeessa kehitetyt osaamismerkit ja laite-esittelyssä hybridireppu, jonka avulla saa perusteorialuokasta luotua hybriditilan. VR-lasit, joilla pääsee mm. katsomaan kokoustiloihin luotuja ohjeita sekä Timekettle® Translator -nappikuulokkeet, mitkä kääntävät puhutun kielen toiseksi.
HyGGe-koulussa pääsi tutustumaan virtuaaliseen oppimisympäristöön ja DIGIKULTA-hankkeessa käyttöön otetun CTR Realityn Tarina-sovellus avasi oven aivan uudenlaisiin elämyksiin lisätyn todellisuuden (AR) avulla!
Hyvinvointiteknologian TESTBED-laitteistoa pääsi testaamaan laajasti. Rentouttava Neurosonic-patja, Muse meditation headband, Somnox-unikumppani, Inmutouch, peiteäänilaatikot, Mototiles -liikuntalaatat ja ehdoton suosikki opiskelijoiden keskuudessa PARO hyljerobotti.
Myös podcastien tekemiseen pääsi ihan konkreettisesti tutustumaan sekä tapaamaan Digipedamentoria.
Molemmat tapahtumapäivät olivat onnistuneita. Kävijöitä oli yhteensä lähes 200, opiskelijoita sekä henkilökuntaa.
Tunnelma oli innostunut ja kävijät saivat varmasti paljon uusia ideoita.
Kiitos kaikille kävijöille ja järjestäjille!
Digitaalinen opiskelu ammatillisessa oppilaitoksessa -webinaari 25.4.2023
Esittelimme DigiSurvival-hankkeessa tuotetun Kurkistuksen ammatilliseen digitaaliseen opiskeluun, joka auttaa ymmärtämään millaisia digitaitoja opiskelijoilta edellytetään ammatillisissa opinnoissa ja miten häntä ohjaavat tahot voivat tukea näiden taitojen omaksumista.
Webinaarin tallenne(siirryt toiseen palveluun)
Esityksessä näkyvät videot:
Oppimisympäristöt
HyGGe-koulun esittelyvideo
Digiosaaja 2.0 -tilaisuus 27.4.2023
Digiosaaja 2.0 -tilaisuus pidetään 27.4. 2023 klo 14.00–15.30 Ulvilan Sataedun auditoriossa.
Tilaisuudessa kuultiin ajankohtaisia asioita toisen asteen oppilaitoksen arjesta ja opintoihin hakeutumisesta. Lisäksi tilaisuudessa Digisurvival-hanke kertoi, millaisia digitaitoja opiskelijoilta edellytetään tänä päivänä ammatillisissa opinnoissa ja miten häntä ohjaavat tahot voivat tukea näiden taitojen omaksumista työpajoilla ja valmentavissa palveluissa.
Digiosaaja 2.0 -tilaisuus esitys (pdf)
Vuorovaikutteiset työpajat polkuna verkko-opetuksen kehittämiseen
DigiSurvival-hankkeessa toteutettiin keväällä 2022 kaksi digitaalista työpajaa yhdessä Mukamas Learning Design Oy:n kanssa. Työpajat toteutettiin Zoom-sovelluksen välityksellä ja fasilitaattorina toimi Mukamaksen Maija Kotamäki. Kummankin työpajan kesto oli kolme tuntia ja kutsuttuna oli Sataedun ja WinNovan opetus-, ohjaus- ja hallintohenkilöstöä.
Ennen työpajoja osallistujia pyydettiin kirjoittamaan oma esittely ja ajatuksia aiheeseen liittyen yhteiselle Howspace-alustalle. Ennakkotehtävänä oli tutustua DigiSurvival-hankkeessa toteutettuihin osaamismerkkeihin ja tavoitteena oli myös, että jokainen osallistuja tekee vähintään yhden osaamismerkin. Työpajoissa osaamismerkkien taustalla olevaa ajattelua avattiin enemmän ja aiheesta käytiin keskustelua. Osaamismerkkeihin tutustuneet ja niitä tehneet henkilöt kokivat ne hyödyllisiksi ja näkivät niiden arvon oppilaitoksen henkilöstön osaamisen kehittämisessä.
Osaamismerkit ja laadukas verkko-opetus
Osaamismerkkien esittelyn lisäksi ensimmäisen työpajan tarkoituksena oli käydä keskustelua laadukkaan verkko-opetuksen keskeisistä elementeistä. Keskustelu oli vilkasta, ja molemmissa oppilaitoksissa tunnistettiin tarve määritellä keskeiset aiheeseen liittyvät käsitteet sekä laadukkaan verkko-opetuksen kriteerit. Pienryhmissä pohdittuina laadukkaan verkko-opetuksen elementteinä mainittiin mm. toimivuus, tarkoituksenmukaisuus, vuorovaikutteisuus, saavutettavuus, loogisuus ja selkeys. Ryhmäkeskusteluissa pidettiin tärkeänä, että verkko-opetus on hyvin suunniteltua ja sekä opettajilla että opiskelijoilla on olemassa riittävät digitaidot ja toimivat välineet. Opettajan läsnäoloa, vuorovaikutteisuutta ja palautteen antamista pidettiin tärkeänä myös verkko-opetuksessa.
Asenne, osaaminen ja kehittämisrohkeus
Toisessa työpajassa keskityttiin pohtimaan, miten henkilöstön osaamista pitäisi kehittää, jotta laadukas verkko-opetus ja -oppiminen olisi mahdollista. Pienryhmissä ja yhteisessä keskustelussa ideoitiin konkreettisia menetelmiä osaamisen lisäämiseksi ja myös priorisointia: mikä pitäisi saada kuntoon ensimmäisenä. Ryhmissä nousi esille mm. toive omalle yksikölle suunnatuista eritasoisista koulutuksista, joissa voitaisiin keskittyä oman alan tarpeisiin ja digipedagogisiin haasteisiin. Pienessä ryhmässä ja tutussa porukassa olisi myös helppo tehdä kokeiluja ja jakaa onnistumisia. Omalle alalle kaivattiin myös digipedagogista tukea, vertaistukea tai mentoritoimintaa, jolloin apu ja tuki olisivat lähellä. Tärkeänä perusasiana pidettiin myös sitä, että sekä opettajilla että opiskelijoilla olisi teknisten ongelmien varalta saatavilla hyvät ohjeet ja tekninen tuki.
Työpajassa nostettiin keskusteluun myös myönteisen asenteen merkitys verkko-opetuksen kehittämisessä. Kehittäminen koettiin mahdolliseksi, jos riittävän moni on verkko-opettamisesta innostunut, siihen motivoitunut ja rohkea kokeilemaan uutta. Vaikka kaikilta ei löytyisi samaa innokkuutta, pitäisi kaikilla opettajilla olla riittävät, vähintään perustasolla olevat taidot verkko-opetuksen toteuttamiseen. Myös työnantajalta pitäisi löytyä halu ohjata resursseja verkko-opetuksen opetteluun ja verkkokurssien suunnitteluun. Tarvitaan myös yhteinen ymmärrys, mitä verkko-opetus tarkoittaa, mitkä ovat laadukkaan verkko-opetuksen vähimmäisvaatimukset ja mitkä aiheet ylipäänsä soveltuvat verkko-opetukseen.
Vuorovaikutuksen voima
Työpajojen palautteissa oltiin tyytyväisiä aktiiviseen keskusteluun ja mahdollisuuteen vaihtaa ajatuksia ja ideoita yli organisaatiorajojen. Osallistujamäärä mahdollisti aktiivisen osallistumisen ja osallistujajoukon erilaiset toimijat toivat aiheeseen kiinnostavasti erilaisia näkökulmia. Palautteissa todettiin, että osallistujilta löytyi yhteinen tahtotila digiosaamisen kehittämiseen. Samanmielisten kanssa keskustelu koettiin voimaannuttavana. Huomattiin myös, että samanlaisia kipukohtia ja haasteita löytyy eri yksiköistä ja yhdessä pohtien ongelmiin voi löytyä myös ratkaisuja. Yhteinen keskustelu ja asioiden jakaminen vahvistavat yhteistä ymmärrystä ja vievät kehittämistyötä eteenpäin.
Tulevaisuuden oppiminen, visio 2030
Lopuksi työpajoissa vielä visioitiin, miltä oppiminen näyttää vuonna 2030. Osallistujat loivat kuvan oppimisympäristöstä, jossa digitaalisuus on osa arkea ja liittyy kaikkeen oppimiseen. Rajat fyysisen ja virtuaalisen maailman välillä hämärtyvät. Opiskelijat voivat osallistua opetukseen ajasta ja paikasta riippumatta, mahdollisesti vr-lasit päässään. Ehkä oppimisesta tulee pelillistettyä toimintaa, jossa opettajat ovat valmentajan roolissa. Ehkä digiäly oppii tunnistamaan oppimistyylit ja tarjoaa sopivia haasteita ja räätälöityjä sisältöjä eri tasoisille opiskelijoille. Myös oppimisanalytiikka voi ohjata osaamisen hankkimista. Tällainen näkymä voi olla vielä kaukana tulevaisuudessa, mutta askeleita sitä kohti otetaan jo mm. DigiSurvival-hankkeen avulla.
Kevät 2022 suunniteltuja toimenpiteitä
Keväällä 2022 pilotoidaan opettajien osaamisen kehittämiseen tehtyjä osaamismerkkejä ja järjestetään opettajille fasilitoitu työpaja digiosaamisesta. Lisäksi tuotetaan ratkaisupankki, johon saadaan digiohjeet kootusti ja helposti löydettäväksi yhteen paikkaan. Digitaalisiin oppimisympäristöihin Moodleen (Sataedu) ja itslearningiin (WinNova) tehdään päivitettyjä ohjeita ja niistä tuotetaan koulutuskokonaisuus ammatillisen opettajan osaamisen kehittämiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään opetusmateriaalien virallisten ohjeiden mukaiseen saavutettavuuteen. Ammatilliseen koulutuksiin hakevien ja sidosryhmien digitaitojen kehittämisen tapoja suunnitellaan ja toteutetaan, samoista materiaaleista hyötyvät myös jo opiskelemassa olevat opiskelijat, jotka tarvitsevat digitaitojen vahvistamista.
Vuonna 2021 hankkeessa toteutettua
Nykytilan kartoittamiseksi Sataedulla tehtiin touko-kesäkuun aikana 37 haastattelua, joihin osallistui yhteensä 41 Sataedun opettajaa ja koulutuspäällikköä. Haastatteluissa pyrittiin kattamaan kaikki toimipaikat ja opetusalat. Tarkoituksena oli kartoittaa sekä opiskelijoiden että opettajien digiosaamisen nykytilaa sekä tärkeimpiä kehittämistarpeita, jotta hankkeen toimenpiteet osattaisiin suunnata oikein. Samalla saatiin tehokkaasti luotua tietoisuutta hankkeesta.
WinNovassa toteutettiin koulutusyksiköiden koulutuspäälliköille huhtikuussa kartoituskysely yksiköiden opettajien digitaidoista, opetuksessa ja työelämäviestinnässä käytetyistä ohjelmista ja yksiköiden tarjoamista verkko-opetuksesta/verkkokursseista. 11/13 yksikköä vastasi kyselyyn ja vastausten perusteella saatiin laaja katsaus yksiköiden nykytilasta digitaitojen ja -tarjonnan osalta. Opettajille toteutettiin toukokuussa kysely digituen tämänhetkisestä tarjonnasta ja toiveita tulevasta digituesta. Kyselyyn vastasi 36 opettajaa ja ehdotuksia digituen kehittämistarpeista tuli useita, vaikka pääasiassa oltiin tyytyväisiä nykyiseen toimintamalliin. Myös opiskelijoille toteutettiin kysely digivälineistä ja -tuesta. Digituki koettiin kyselyn mukaan tärkeäksi ja tarpeelliseksi opintojen etenemisen kannalta.
Nykyiset digituen toteutukset on mallinnettu ja kuvattu. Tavoitteena on kehittää yksilöllisiä oppimispolkuja digiosaamisen kehittämiseen. Osaamistarpeita on lähdetty hahmottamaan osaamismerkkien kautta. Tätä varten tutustuttiin jo olemassa oleviin digiosaamiseen liittyviin osaamismerkkikonstellaatioihin ja suunniteltiin hankkeen toteuttajille soveltuvan konstellaation sisältöä ja rakennetta. Syksyn aikana määritettiin osaamismerkkien tarkempia kuvauksia ja vaatimuksia sekä tuotettiin ohjemateriaalia, ml. videoita, osaamismerkkien suorittamisen tueksi. Tarkoitus on käyttää syntyvää osaamistarpeisiin perustuvaa osaamismerkkikonstellaatiota hankkeessa toteutettavien lähtötasotestin/reittisuunnitelman, digiosaamisen etäopiskelumateriaalien ja digipedagogisten palvelumallien pohjana.