Immersiivisyydessäkö avaimia tulevaisuuden oppimiseen

27.11.2025

Vihjeiden etsintä on jatkunut… Projektiryhmä on tehnyt työtä Vihjeen virtuaali- ja hybridioppimisympäristöjen työstämiseksi. Virtuaalioppiminen hybriditilassa, joka on Vihjeessä tavoitteena, voisi toteutua immersiivisenä tilana, joita on alkanut oppilaitoksiin yhä enemmän tulla.

Mitä hyötyä immersiivisestä oppimisesta voisi olla?

Jos Copilotilta kysyy, niin sen mukaan Immersiivinen tila (esim. VR-, AR- tai XR-teknologiaan perustuva oppimisympäristö) voi tuoda oppilaitokselle merkittäviä hyötyjä. Tässä keskeiset edut:

1. Oppimisen tehostaminen
   • Kokemuksellinen oppiminen: Oppijat voivat harjoitella käytännön taitoja realistisissa simulaatioissa ilman riskejä.
   • Moniaistisuus: Näkö, kuulo ja joskus tuntoaisti aktivoituvat, mikä parantaa muistijälkiä ja ymmärrystä.
   • Motivaatio: Pelillisyys ja elämyksellisyys lisäävät opiskelijoiden sitoutumista.
2. Turvallinen harjoittelu
   • Riskittömät simulaatiot: Esim. laboratorioharjoitukset, vaaralliset työtilanteet tai asiakaspalvelutilanteet voidaan harjoitella ilman todellisia riskejä.
   • Virheiden salliminen: Oppijat voivat kokeilla ja oppia virheistä ilman seurauksia.
3. Kansainvälisyys ja saavutettavuus
   • Virtuaaliset vierailut: Mahdollistaa kansainvälisiä yhteistyöprojekteja ja kulttuurien kohtaamista ilman matkakustannuksia.
   • Esteettömyys: Oppijat, joilla on fyysisiä rajoitteita, voivat osallistua simuloituihin ympäristöihin.
4. Työelämälähtöisyys
   • Autenttiset työtilanteet: Simulaatiot voivat vastata työelämän vaatimuksia, mikä parantaa työllistymisvalmiuksia.
   • Nopea reagointi muutoksiin: Uudet työvälineet ja prosessit voidaan tuoda oppimisympäristöön nopeasti.
5. Oppilaitoksen vetovoima
   • Innovatiivisuus: Immersiivinen tila viestii moderniudesta ja houkuttelee opiskelijoita.
   • Kilpailuetu: Erottautuminen muista oppilaitoksista.

Kokemuksia ja oikeita toteutuksia oppilaitoksissa

Projektiryhmä lähti tutustumaan pääkaupunkiseudulle ja selvitti, minkälaisia kokemuksia immersiivisistä tiloista on, minkälaisia tilat ovat fyysisiltä vaatimuksiltaan ja lisäksi keskeisenä oli selvittää, mitä kaikkea tilan toteuttaminen ja käyttäminen käytännössä vaatii.

Benchmarkkauskohteina meillä oli kolme oppilaitos-/tutkimusorganisaatiota: Haaga Helian The Box Haagassa, Helsingin yliopiston kanssa Viikin kampuksella sijaitseva Luonnonvarakeskus Luken Virtulab sekä Metropolian Helsinki XR Center Arabianrannan kampuksella. Lisäksi herättelimme ja hämmensimme innovaatiokyvykkyyttämme ja hahmottamisaistejamme Paradox Museossa.

Haaga-Helia The Box – liikuteltava immersiivisten kokemusten mahdollistaja

Reissumme ensimmäinen kohde oli Haaga-Helian Ravintola-alan koulutuksen immersiivinen tila, The Box(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Haaga-Helian The Box toteutuksessa keskeistä on mahdollisuus teknologian siirrettävyyteen. Kampuksella on fyysinen tila, mutta toiminnassa keskeistä on liikuteltavuus tarpeen ja paikkojen mukaan. The Box konseptin avulla voidaan tuoda moniaistia elämyksiä tapahtumien yhteyteen joko pysyvämmin tai pop up tyylisesti räätälöidysti. Huomattavaa kuitenkin on, että tilan rakentaminen ja pystyttäminen vaatii merkittävää teknistä osaamista sekä tilan, jonne tekninen toteutus rakennetaan.

Huomasimme vierailumme aikana, että tässäkin asiassa pätee se, että kehittäminen vaatii innostusta ja osaamista. The Box konseptilla on käytössään opettajan laaja digitalisaatio osaaminen ja jatkuva kiinnostus kehittää ja monipuolistaa toimintaa digitaalisten ympäristöjen avulla. Meille tärkeä huomio ja opetus oli myös se, että kaikkea ei tarvitse saada valmiiksi heti. Teknologia kehittyy koko ajan, niin voi lähteä liikkeelle jostain ja sitä täydentää onnistuneesti ajan kuluessa.

Haaga-Heliassa The Box konseptia meille esitteli Pasi Tuominen. Lämpimät kiitokset Pasille, joka otti meidät vastaan tuttavallisesti ja saimme erinomaisen käsityksen tilan käytöstä sekä kehittämisen vaiheista.

Luonnonvarakeskuksen VirtuLab – harmoniaa ja luontoelementtejä

Luonnonvarakeskus Luken VirtuLab(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) oli pedantisti ja huolellisesti rakennettu immersiivinen tilakokonaisuus, jossa jokainen yksityiskohta tuki monikäyttöisyyttä ja elämyksellisyyttä. Tilaa voidaan jakaa väliseinän avulla, mikä mahdollistaa erilaisten ryhmien ja käyttötarkoitusten joustavan toteutuksen. Etuhuoneessa sijaitsevat laitteet ja pöydät tarjoavat käytännöllisen lähtöpisteen työskentelylle ja mahdollistaa myös esimerkiksi normaalin kokous-, ohjaus- ja työskentelykäytön.

Sisällöntuotanto ja esittäminen VirtuLabissa tapahtuu ThingLinkin kautta. Tämä oli meidän näkökulmasta erinomainen ratkaisu, sillä järjestelmä on jo käytössä myös meidän oppilaitoksessa. Tämä tuo synergiaa ja helpottaa materiaalien tuottamista ja hallintaa. Meidän näkökulmasta tärkeä huomio ja uusi oppi oli se, että ThingLinkin hyödyntämiseen immersiivisessä tilassa tarvitaan teknologiaa ja ohjelmisto, joka varmistaa saumattoman toiminnan ja sen, että käyttäminen loppukäyttäjälle on yksinkertaista.

Tekniseen helppokäyttöisyyteen olikin VirtuLabissa kiinnitetty paljon huomiota. Vaikka tilan tekniikka vaati kunnon ”konehuoneen” monimutkaisine laiteyhdistelmineen, niin käyttäjälle hallinta oli tuotu yksinkertaiseen ohjauspaneeliin, joka mahdollistaa yksinkertaisen tavan hallinta ja käyttää tilaa.

Projektorit, valot ja muut elementit voidaan säätää erikseen, mikä tekee tilasta aidosti muunneltavan. VirtuLabissa huomasimme myös, että tunnelman luomisessa valaistus on keskeisessä roolissa. Valojen avulla voidaan muokata tilan fiilistä tilanteen mukaan – inspiroivasta ja energisoivasta rauhalliseen ja keskittyneeseen. Myös kalustus oli VirtuLabissa valittu huolella ja mielenkiintoisesti: tilasta löytyi säkkituoleja, puupölkkyjä ja mahdollisuus kiinnittää riipputuoleja, mikä toi tilaan rentoutta ja luovuutta ja toisaalta monipuolisuutta käyttötarkoituksiin. Äänimaailma oli merkittävä elementti kokonaisuudessa. Se tuki immersiivistä kokemusta ja auttoi luomaan oikean tunnelman eri käyttötarkoituksiin.

VirtuLab ei ollut vain tila – se toi meille kokemuksen, jossa teknologia, muotoilu ja pedagogiikka saivat mahdollisuuden kohdata. Suuri kiitos VirtuLabiin Tuomas Karille, joka esitteli monipuolisesti tilaa ja sen tekniikkaa sekä käyttöä.

Metropolia, Helsinki XR Center – virtuaalisuuden mahdollisuuksia eri toimialoilla

Helsinki XR Centerissä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) Metropolian Arabianrannan kampuksella saimme kuulla monipuolisen esityksen teemalla ”Intro to XR / web3 opportunities”. Esitys antoi näkökulmaa digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämisestä erityyppisissä käytöissä. Lisäksi pääsimme kokeilemaan erilaisia ja eri valmistajien VR- ja XR -laitteita ja laseja sekä näkemään niihin luotuja sisältöjä.

Mielenkiintoista oli myös nähdä installaatio, jossa kaupungin osasta oli rakennettu pienoismalli ja XR/VR-elementeillä voitiin tuoda elementtejä siitä, miten esimerkiksi liikenteen määrä, melu ja saasteet vaikuttavat tai esimerkiksi, miten uudisrakennukset muokkaisivat katukuvaa.

Käynti vahvisti meidän mielikuvia XR-käytöstä ja niiden hyödyistä sekä vaadittavasta osaamisesta ja antoi meille myös näkökulmaa siihen, miten isossa roolissa mm. yritysyhteistyö on alakohtaisten sisältöjen tuottamisessa. HXRC vierailun osalta kiitokset Jussi Saloselle ja Tiina Vuoriolle innostavista esittelyistä ja kokeilujen mahdollisuuksista.

Muistilista: Yleiset opit koko reissusta

Immersiivisen tilan rakentaminen oppilaitokseen on innostava ja tarkkuutta vaativa projekti. Matkan varrella opimme paljon siitä, mitä kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa.
Tässä mielestämme tärkeimpiä oppeja, joita meidän tulee pitää mielessä Vihje -hybriditilaa rakentaessamme:

1. Tilan koko
   Immersiivisen tilan koko on kriittinen tekijä. Liian pieni tila rajoittaa käyttökokemusta, kun taas liian suuri voi nostaa kustannuksia turhaan. Mieti tarkkaan, mikä palvelee tilan käyttötarkoitusta parhaiten.
2. Värimaailma ja rakenteet
   Harmoniset pinnat ja hyvin suunniteltu kokonaisuus luovat rauhallisen ja ammattimaisen vaikutelman. Seinämaalit ja kattorakenteiden väritys vaikuttavat immersiivisyyteen. Seinämaaliksi kannattaa valita tarkoitukseen kehitetty maali ja sävy. Yhtenäinen ja harmoninen väritys ja kokonaisuus tukee elämyksellisyyttä ja vähentää visuaalista hälyä.
3. Helppokäyttöinen ohjausjärjestelmä
   Käyttökokemus ei saa kaatua monimutkaisiin säätöihin. Panosta selkeään toimintojen ohjausjärjestelmään ja hallintapaneeliin, jotta yleiskäyttäjä voi hallita tilaa vaivattomasti. Vaikkakin ns. konepellin alla on laajaa ja monimutkaista teknologiaa.
4. Laitteiden sijoittelu
   Projektorit ja liiketunnistimet on asetettava oikeisiin paikkoihin. Huono sijoittelu voi heikentää immersiota tai aiheuttaa teknisiä ongelmia.
5. Ikkunattomuus tuo syvyyttä
   Ikkunattomuus on suositeltavaa, sillä se estää ulkopuoliset häiriöt ja turhan valon. Ovet eivät haittaa, kun ne sulautuvat kokonaisuuteen.
6. Liiketunnistus ilman kosketuspisteitä
   Liiketunnistuksessa tyypillinen ja suositeltava tapa heijastavat sensorit, jota tunnistavat liikkeen, jolloin suoraan seinäpinnassa olevat kosketuspisteet eivät ole välttämättömiä. Panosta ratkaisuihin, jotka tukevat tilan esteettisyyttä ja käytettävyyttä.
7. Budjetti ja laitehankinnat
   Yksittäisten laitteiden hinta ja pakollisuus kannattaa arvioida tarkasti. Vältä turhien ja kalliiden osien hankintaa – investoi siihen, mikä tuo todellista lisäarvoa. Teknologia kehittyy nopeasti, joten tilaa voi rakentaa myös osissa ja täydentää myöhemmin. Keskeistä kuitenkin on tekniikan yhteensopivuus sitä täydennettäessä.
   
   Virtuaalinen oppiminen immersiivisissä hybdiritiloissa – aikamoista paradoksia sekin, vaikka tuskin aivan yhtä paradoksaalista, mitä kokemuksia museo vielä reissulla meille tarjosi.

Palataan vielä hetkeksi Copilotin meille tuottamiin immersiivisyyden hyötyihin – tunnistimmeko niitä tutustumiskohteissamme? Kyllä tunnistimme, mutta aina toki asiat riippuvat siitä, miten sisällöt on rakennettu ja mitä ”oikean elämän” mahdollisuuksia oppimiselle muuten olisi.

Jos immersiiviset sisällöt on tehty huolella, niin immersiivisyys voi vahvistaa kokemuksellista, moniaistillista oppimista, joka laajentaa oppimisympäristöt esim. paikkakunta ja väline riippumattomiksi. Lisäksi immersiivisyys tuo erinomaisen oppimisen mahdollisuuden mm. tilanteissa, joihin liittyy riskejä tai jotka ovat muuten mahdoton kokea syystä tai toisesta. Kaikki tämä vaatii sisältöjen jatkuvaa kehittämistyötä, jossa ammatillisen koulutuksen kohdalla työelämälähtöisyys on avainasemassa.

Vierailukäyntimme pääkaupunkiseudulle oli varsin onnistunut ja monipuolinen. Saimme valtavasti tietoa, kokemusta ja näkemystä, joka tukee meitä kehittämistyön seuraavissa vaiheissa.

Vihje-projektiryhmä