Siirry sisältöön

Kuulumisia kentältä

Välitä -hankkeen kuulumisia kuvituskuva

Kuulumisia kentältä -osiossa pääset seuraamaan Välitä! -verkoston kehittämishankkeiden arkea blogikirjoitusten kautta. 

Vuosi 2024

Välitä! – Visa omtanke! Round Table – pyöreän pöydän asiantuntijat koolla

20.2.2024

Vaikuttavuus ja sen laadullinen ja määrällinen arviointi ovat kehittämistyön yksi keskeinen osa-alue. Me kaikki kaipaamme palautetta ja asiantuntemusta oman ja yhteisön oppimisen sekä kehittymisen tueksi. Välitä! – Visa omtanke! verkostohankkeet ovat saaneet asiantuntijatueksi sekä arvioinnin ja palautteen antamisen foorumiksi Round Table -asiantuntijaryhmän, joka kokoontui ensimmäisen kerran helmikuun alussa.

Asiantuntijaryhmän jäsenet edustavat sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus -ohjelman teemojen asiantuntemusta. Saamme ryhmästä tukea, apua ja palautetta opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien, oppilaitosyhteisön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, opiskelijoiden arjenhallinnan sekä hyvinvointijohtamisen kehittämiseen. Jo ensimmäisessä kokouksessa saimme kerättyä tutkittua tietopohjaa edellä mainittujen teemojen kehittämisen tueksi sekä ryhmän jäsenten näkökumia Round Table -työskentelystä. Asiantuntijaryhmän jäsenet saavat Round Table -yhteistyöstä alustan oman asiantuntemuksensa ja tutkimustyönsä levittämiseen sekä katsauksen ammatillisen koulutuksen arkeen.

Round Table -ryhmän jäsenet ovat

  • Liisa Postareff, Learn Well -tutkimusalueen vetäjä, Hamk Edu​
  • Minna Savolainen, toiminnanjohtaja, Nyyti ry​
  • Patrik Tanner, puheenjohtaja, SAKKI ry.​
  • Heli Turja, verkostokoordinaattori, Erilaisten oppijoiden liitto ry​
  • Susanna Ågren, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

Lisäksi kokouksissa on mukana koordinaatiohankkeen edustus sekä verkostohankkeiden projektipäälliköitä. Ensimmäisessä tapaamisessa saimme nauttia Hyvinvoivaa kasvua luva-alalta, Hymy ja Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus -hankkeiden esittelyistä ja asiantuntemuksesta. Round Table -asiantuntijaryhmä tulee kokoontumaan n. kaksi kertaa vuodessa, ja keskiössä on pureutuminen verkostohankkeista tehtävään kehittämistyöhön.

Kirjoittaja: Jonna Malmivuori, WinNova

Round Table kuvituskuva

Yhdessä opiskelijoiden asialla: Sosiaalisesti kestävä amis -verkostohankkeen innostava kohtaaminen

13.2.2024

Tammikuun lopussa 2024 kohtasivat Suomen ammatillisen koulutuksen opiskelijajärjestöjen edustajat (OSKU ry ja SAKKI ry), opiskelijakuntien edustajat ja Sosiaalisesti Kestävä Amis -verkostohankkeen toimijat yhteistyökokouksessa, joka osoittautui paitsi antoisaksi myös lämpimäksi tapahtumaksi. Tuolit täyttyivät, keskustelu virisi, ja yhteishenki vahvisti kaikkien osallistujien yhteistä tahtoa tukea opiskelijoiden asioita.

Ennen kokousta kaikki osallistujat saivat lähettää etukäteen kysymyksiä, jotka olivat pohjana rakentavalle keskustelulle. Tieto virtasi, ymmärrys syveni, ja yhdessä löydettiin kehittämisen kohteita. Koulutuksen järjestäjien on tärkeää tietää, miten opiskelijajärjestöt toimivat, jotta opiskelijoita voidaan kannustaa mukaan toimintaan. Vastavuoroisesti opiskelijajärjestöjen on hyvä ymmärtää opiskelijatoiminnan ohjauksen reunaehtoja. Opiskelijat ovat kaiken keskiössä ja on tärkeää, että opiskelijat tulevat kuulluiksi heitä koskevissa asioissa.

Viimeinen kysymys herätti pohtimaan, miten saada monenlaiset opiskelijat mukaan opiskelijatoimintaan. Yhteinen nimittäjä oli vahva panostus opiskelijatoiminnan yhteishenkeen, turvalliseen ilmapiiriin ja arvostavaan, aitoon kohtaamiseen. Kokemuksesta kerrottiin, että henkilökohtainen kohtaaminen opiskelijatoiminnan ohjaajan kanssa on ollut tärkeässä roolissa toimintaan mukaan tulemisessa. Myös toisten opiskelijoiden kertomukset ovat saaneet opiskelijoita innostumaan ja osallistumaan. Eräs opiskelija kertoi, miten hän löysi itselleen uudesta oppilaitoksesta yhteisön ja ystäviä tutortoiminnasta. Opiskelijatoiminta toimii ympäristönä, jossa jokainen voi löytää oman paikkansa ja muodostaa merkityksellisiä yhteyksiä ja vahvistaa työelämävalmiuksia.

Keskustelussa jälleen korostui se, että opiskelijoiden kokonaisvaltainen hyvinvointi, yhteisöllisyys ja osallisuus ovat keskeisiä elementtejä rakennettaessa sellaista oppilaitoskulttuuria, joka kutsuu kaikkia mukaan.


Kuvapankkikuva_soskeamis_blogitekstiin_LAHDEpexels kädet

Kirjoittaja: Katriina Turunen, Stadin AO

Kirjoittaja on Stadin AO:n opiskelijatoiminnan ja osallisuuden asiantuntija ja Sosiaalisesti kestävä amis -​verkostohankkeen projektipäällikkö, jonka sydän sykkii amislaisille, yhteisöllisyydelle, osallisuudelle ja vaikuttamiselle.

Sosiaalisesti kestävä amis -​verkostohanke on Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan koulutuksen järjestäjien (Careeria, Keuda, Luksia, Omnia, Varia ja Stadin AO) yhteinen unelma ja tahtotila vahvistaa amislaisten hyvinvointia, turvallisuutta, tasa-​arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, yhteisöllisyyttä, vaikuttamista ja arjenhallintataitoja.

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt  

I januari 2024 träffades representanter för Finlands yrkesutbildningsstuderandeförbund (OSKU ry och SAKKI ry), studerandekårer och det Sosiaalisesti Kestävä Amis-nätverksprojektet. Mötet var både givande och varmt, med fokus på att stödja studerandes angelägenheter. Deltagarna hade på förhand möjlighet att skicka in frågor, vilka låg till grund för konstruktiva diskussioner. Informationen flödade, förståelsen fördjupades, och tillsammans identifierades områden för utveckling.Diskussionen kretsade kring att förstå studerandeorganisationernas funktion, uppmuntra studerandeengagemang och skapa en inkluderande studerandeverksamhet. Vikten av gemenskap, trygghet och äkta möten betonades för att locka olika typer av studerande till deltagande. Övergripande betonades studerandes välbefinnande, gemenskap och delaktighet som centrala för att bygga en inkluderande utbildningskultur.

Vuosi 2023

Keskustelua sosiaalisesti kestävästä ammatillisesta koulutuksesta

8.12.2023

Mitä on sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus? Se on tasa-arvon, opiskelijoiden osallisuuden, arjenhallinnan sekä hyvinvointijohtamisen teemojen huomioimista ja kehittämistä ammatillisen koulutuksen arjessa. Mitä nämä asiat tarkoittavat käytännön tekoina ja toimintana? Välitä! – Visa omtanke! -verkosto järjesti OPH:n hankepäivässä lokakuussa 2023 dialogipiirin, jossa luotiin ja tuotettiin vastavuoroisesti ja vuorovaikutteisesti yhteistä ymmärrystä sosiaalisesti kestävästä ammatillisesta koulutuksesta. Dialogipiirin tallenne on nyt kuunneltavissa mm. Spotifyssa ja muissa podcastien jakopalveluissa, hakusana WinNova podcastit.

Suora linkki tallenteeseen: https://spotifyanchor-web.app.link/e/PvNn73aRkFb(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Kirjoittaja: Jonna Malmivuori, WinNova, Välitä!-koordinaatiohanke

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt  

Vad är socialt hållbar yrkesutbildning? Det handlar om att beakta och utveckla jämlikhet, studerandes delaktighet samt hantering av vardagen och välbefinnande i yrkesutbildningens vardag. Vad betyder det i praktisk handling och verksamhet? Visa omtanke! -nätverket arrangerade en dialogcirkel vid UBS:s projektdag i oktober 2023, där det gemensamma förståendet för socialt hållbar yrkesutbildning skapades och producerades ömsesidigt och interaktivt. Inspelningen av dialogcirkeln kan nu lyssnas på bl.a. Spotify och andra plattformar för podd-distribution, sökord WinNova podcasts. Direkt länk till inbandningen hittar du ovan.

Hevosalan opiskelijakuntien yhteistapaaminen Salpauksessa 

13.11.2023

Hevosalan oppilaitosten yhteistyöpäivät järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Perinteisesti yhteistyöpäiville kutsutaan hevosalan oppilaitosten henkilöstöä sekä muita hevosalan ammattilaisia keskustelemaan ajankohtaisista aiheista sekä kehittämään hevosalaa.  

Syksyn 2023 yhteistyöpäivien järjestäjänä toimiva Koulutuskeskus Salpaus kutsui paikalle myös hevosalan opiskelijakunnat ja tutorit. Yhteistapaaminen järjestettiin osana Hyvinvoivaa kasvua luonnonvara-alalla hanketta. Hanke on Opetushallituksen rahoittama, ja sen vetäjänä toimii Koulutuskeskus Brahe. Hankkeeseen on lisäksi sitoutunut viisi hevosalan oppilaitosta: Hevosopisto, Koulutuskeskus Salpaus, Harjun oppimiskeskus, Ylä-Savon ammattiopisto ja Kpedu. 

Salpauksessa hankkeen vetäjänä toimii hevostalouden tuntiopettaja Linda Kukkonen: ”Olen itse ollut mukana Ratsastajainliiton Nuoret Päättäjät -työryhmässä, joka toimii kansallisesti. Lukioaikoinani olin jonkin verran mukana myös Lukiolaisten liiton yhteistapaamisissa. Minulle oli selvää heti hankkeen alussa, että haluan mahdollistaa vastaavan toiminnan hevosalan ammattiin opiskeleville.” 

Paikalle saapui yhteensä 26 opiskelijaa, jotka edustivat neljää, hankkeessa mukana olevaa oppilaitosta (Salpaus, Brahe, Kpedu, Harju). “Hevosala on tietynlaisessa murroksessa ja on tärkeää, että nuoria kannustetaan avoimeen keskusteluun ja vaikuttamiseen. Yhdessä voimme vaikuttaa siihen, millaiseksi hevosala tulevaisuudessa kehittyy”, summaa Kukkonen. 

Opiskelijakuntien edustajat ryhmäkuvassa. Kuva: Linda Kukkonen. 

Päiväohjelma oli monipuolinen sisältäen ryhmäytymistä, vierailun Wahlsténin tehtaalle ja tehtaanmyymälään, tutustumisen raviurheilun nuorisotoimintaan (Teams-välitteisesti, Viena Kauppi, Teivon ravikeskus) sekä Ratsastajainliiton nuorisotoimintaan (Linda Kukkonen, Ratsastajainliiton Nuoret Päättäjät/Salpaus).Lisäksi tutustuttiin Juuso Holttisen ravitalliin ja Jokimaan kampuksen talleihin sekä suunniteltiin yhteistä toimintaa ja perustettiin yhteinen WhatsApp-ryhmä.  

Linda Kukkonen toteaa päivän annista: ”On tärkeää, että aktiiviset ja alalle vihkiytyneet nuoret tietävät, mitä kaikkea vapaaehtoinen toiminta hevosalalla voi nykypäivänä olla. Wahlstén valikoitui yhdeksi päivän kohteista paitsi sijaintinsa vuoksi, myös siksi, että varusteiden valmistus ja myynti on oleellinen osa hevosalaa ja mahdollinen urapolku hevosalan opiskelijoille.” 

Opiskelijat menossa vierailulle Wahlsténin tehtaalle ja tehtaanmyymälään. Kuva: Linda Kukkonen 

Opiskelijat olivat päivän sisältöön tyytyväisiä ja odottavat jo kovasti seuraavaa opiskelijakuntien yhteistapaamista, joka järjestetään Kpedussa Kaustisella keväällä 2024. Jatkossa opiskelijat toivoisivat yhteisen toiminnan sisältävän mm. leikkimielisiä oppilaitosten välisiä kilpailuja sekä yhteisten tapahtumien järjestämistä. Yksi asia piti pintansa opiskelijoiden loppupalautteessa: ”Parasta oli pulla ja toisiin tutustuminen!” 

Kirjoittaja Linda Kukkonen työskentelee hevostalouden opettajana Koulutuskeskus Salpauksessa. 

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt  

Gemensam träff vid Salpaus för studerandekårerna inom hästnäringen  

Samarbetsdagar för utbildningsaordnare inom hästnäringen hålls två gånger per år, på våren och på hösten. Traditionsenligt bjuds personal inom utbildning och yrkesfolk in för att diskutera aktuella ämnen och för att utveckla hästnäringen.  

Koulutuskeskus Salpaus, stod som är värd för höstens 2023 samarbetsdagar och till dem bjöds även studerandekårer och tutorer in. Mötet arrangerades inom projektet Hyvinvoivaa kasvua luonnonvara-alalla som är ett av UBS finansierat utvecklingsprojekt och som koordineras av koulutuskeskus Brahe.  

Programmet bestod av gruppbildning, besök till fabrik och fabriksbutik samt att bekanta sig med ungdomsverksamheten inom trav och ridförbundet. Vidare bekantade sig deltagarna också med ridstall och grundade en diskussionsgrupp.  

Linda Kukkonen som är projektledare konstaterade att det är viktigt att aktiva och engagerade unga människor inom hästnäringen vet vad frivilligt arbete kan innebära i dagens samhälle. Studerande var nöjda med dagens innehåll och ser redan fram emot nästa gemensamma möte för studerandekårerna. 

Linda Kukkonen, Koulutuskeskus Salpaus

Opiskelijakunta kylässä

26.10.2023

Sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus rakennetaan yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Yhtenä Sosiaalisesti kestävä amis -verkostohankkeen tavoitteena on järjestää osatoteuttajien kesken opiskelijakuntavierailuja toisiin oppilaitoksiin. Ensimmäinen vierailu toteutettiin Variaan syyskuun 2023 lopulla. Jännitystä oli ilmassa puolin ja toisin.

Vierailujen tarkoituksena on antaa opiskelijakunnille mahdollisuus tutustua toisten oppilaitosten opiskelijatoimintaan ja verkostoitua toistensa kanssa. Hanketoimijoina toivomme saavamme opiskelijoilta arvokasta tietoa, mielipiteitä ja kehittämisajatuksia opiskelijatoiminnan vahvistamiseksi ja hankkeen tavoitteiden kirkastamiseksi. Hankkeen kantavana voimana on opiskelijoiden ääni.

Varian opiskelijatoiminnan koordinaattori Lea Koskinen järjesti ensimmäiselle vierailulle toimivat puitteet. Aiheeksi oli valikoitunut hankkeen yksi alateemoista, arjenhallintataidot, joita opiskelijat pääsivät pohtimaan pienryhmissä ja esittämään tuotoksensa kaikille. Opiskelijat tarkastelivat arjenhallintataitojen vahvistamisen ratkaisuja neljästä näkökulmasta käsin: miten opiskelija voi vaikuttaa, mitä henkilökunta voi tehdä, millainen rooli opiskelijakunnalla on ja mitä vastuuta yhteiskunnalla on. Arjenhallintataitojen haasteet tunnistettiin ja ratkaisuehdotukset olivat kypsiä, kokemuksesta nousevia ja lähes valmiina toteutettaviksi.

Opiskelijat näkivät, että jokainen voi vaikuttaa arjenhallinnanhaasteisiin kehittämällä itselle sopivan kokoisia rutiineja pieninä palasina ja askel kerrallaan. Koettiin, että armollisuus itseään kohtaan on tärkeässä roolissa, jotta motivaatio pysyy hyvänä ja muutokset ovat pysyviä. Arjenhallintataitojen peruspalikoilla on paikkansa; uni, terveellinen ruokavalio, liikunta, mielenhyvinvointi ja stressinsäätely tulivat esiin eri puheenvuoroissa. Opiskelijat toivat myös esiin, että puhelimen käytön säätely parantaa hyvinvointia.

Henkilöstöltä opiskelijat toivovat tukea ja neuvoja arjenhallintataitojen haasteisiin. Pallottelu eri tukipalvelujen välillä ei tue erilaisista haasteista kärsiviä. Itseäni erityisesti puhutteli palaute siitä, että oppilaitoksen tiedon jakamisen ja viestinnän tulisi olla selkeää ja oikea-aikaista. Opiskelijoilta ei voida vaatia hyvää ajankäytön suunnitelmaa, jos lukujärjestykset ja muut suunnitelmat tulevat lyhyellä varoitusajalla ja sovituista asioista ei pidetä kiinni organisaation sisällä. Henkilöstön osaamisen kehittämistä esitettiin, jotta opetus- ja ohjaushenkilöt tietäisivät, millaisia haasteita esimerkiksi mielenterveyden kanssa painivilla opiskelijoilla on. Tällöin ymmärrystä ja arjen tukea olisi helpompi saada myös opettajilta opetuksen ohessa.

Opiskelijakunta nähtiin merkittävässä roolissa. Opiskelijoiden ehdotus vertaistukitoiminnasta ja hyvinvointiaiheisten päivien järjestämisestä osoittavat, että opiskelijat haluavat olla aktiivisia toimijoita omassa hyvinvoinnissaan. Sosiaalinen media nähtiin hyvänä tiedonjakokanavana, ja toisten kohtaaminen ja ”Miten menee?” -kysymys on edelleen paikallaan kaikkien kesken.

Yhteiskunnallinen vastuu on tässä asiassa suuri. Opiskelijat korostivat henkisen hyvinvoinnin tärkeyttä ja painottivat, että kiusaaminen voi olla näkymätöntä ja vaikeasti havaittavaa. He nostivat esiin myös taloudellisen puolen: opiskelijoiden ei tulisi olla ainoa ryhmä, joka joutuu ottamaan lainaa peruskuluihinsa. Voiko arkea hallita, jos on pakko käydä töissä ja opiskella samaan aikaan. Työnantajia opiskelijat kehottivat kiinnittämään huomiota osa-aikatyöhön kykeneviin työntekijöihin, tarjoten mahdollisuuden tarvittaessa tasapainoiseen työn ja opiskelun yhdistämiseen.

Kokemuksemme opiskelijakuntavierailusta Variaan osoittaa, että opiskelijoiden ääni on asiantunteva ja tärkeä. Arjenhallinta ei ole vain yksilön vastuulla, vaan se vaatii tukea oppilaitoksilta ja yhteiskunnalta. Haluamme hankkeena olla vahvistamassa arjenhallintataitoja, jotta opiskelijaelämä voisi olla tasapainoista ja merkityksellistä kaikille opiskelijoillemme. Varian vierailu oli vasta alkua – meillä on edessämme vielä viisi vierailua ja mahtavia opiskelijatapaamisia. Mitähän me saammekaan aikaan.

Arjenhallinta koostuu useista asioista.
On tärkeää tunnistaa mihin asioihin voi itse vaikuttaa ja mihin täytyy sopeutua.

Katriina Turunen, Stadin AO

Kirjoittaja on Stadin AO:n opiskelijatoiminnan ja osallisuuden asiantuntija ja Sosiaalisesti kestävä amis -verkostohankkeen projektipäällikkö, jonka sydän sykkii amislaisille, yhteisöllisyydelle, osallisuudelle ja vaikuttamiselle.

Sosiaalisesti kestävä amis -verkostohanke on Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan koulutuksen järjestäjien (Careeria, Keuda, Luksia, Omnia, Varia ja Stadin AO) yhteinen unelma ja tahtotila vahvistaa amislaisten hyvinvointia, turvallisuutta, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, yhteisöllisyyttä, vaikuttamista ja arjenhallintataitoja.

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt 

Studerandekår på besök 

Ett av målen i nätverksprojektet Socialt hållbar yrkes (Sosiaalisesti kestävä amis) är att arrangera studerandekårsbesök mellan olika utbildningsanordnare. Besöken syftar till att ge studerandekårerna möjlighet att bekanta sig med aktiviteter vid andra läroanstalter, att nätverka med varandra och studerandes röst är den drivande kraften i projektet. 

Temat för det första besöket till Varia var vardagshantering, som studerande reflekterade över presenterade för varandra. Studerande diskuterade möjligheter att stärka vardagshantering ur fyra perspektiv: hur studeranden kan påverka, vad personalen kan göra, vilken roll studerandekåren har och vilket ansvar samhället har. Utmaningar identifierades och lösningsförslag gavs. 

Studerande insåg att var och en kan påverka sin egen vardagshantering genom att utveckla egna rutiner och genom att vara nådig mot sig själv. Också grundstenarna i vardagshantering, såsom sömn, hälsosam kost, motion, mental välbefinnande och stresshantering, framkom samt att reglering av mobilanvändning förbättrar välbefinnandet. 

Studerande önskar stöd och råd från personalen gällande vardagshantering och att informationsdelning och kommunikation bör vara tydligt och i rätt tidpunkt. Vidare önskades kompetensutveckling bland lärares och handledare gällande mental hälsa, vilket underlättar deras förståelse och vardagligt stöd. 

Också förslag om kamratstöd och att arrangera välmåendedagar visar att studerande vill själva vara aktiva aktörer i sitt välbefinnande och frågan “Hur mår du?” är fortfarande relevant bland alla. Vidare kom också samhällets och den ekonomiska rollen i livshanteringen fram, samt möjligheter till att balansera mellan studier och arbetsliv.  

Vår erfarenhet av studerandekårsbesöket visar att studerandes röst är viktig, vardagshantering är inte bara individens ansvar, det kräver också stöd från läroanstalten och samhället. Vi vill stärka vardagshanteringen för att göra studielivet balanserat och meningsfullt för alla våra studerande. Detta besök var bara början – vi har ytterligare fem besök och fantastiska möten med studerande framför oss. Undrar vad vi kommer att åstadkomma tillsammans. 

Katriina Turunen, Stadin AO

Kohtaamisista valoa lokakuiseen arkeen 

17.10.2023

Helsingin keskustakirjasto Oodi tarjosi puitteet Välitä! – Visa omtanke! -verkoston ensimmäiselle lähikohtaamiselle ke 11.10.2023.

Välitä! – Visa omtanke! verkostohankkeiden vetäjät ryhmäkuvassa

 Pohdimme verkoston voimalla sosiaalisesti kestävää ammatillista koulutusta kehittävissä hankkeissa tähän mennessä kohdattuja haasteita ja onnistumisia. Pohdinnasta saimme matkaeväitä tulevalle verkostotaipaleella: Mistä haluamme jatkossa vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia? Mihin kehittämistyön kokonaisuuksiin hankkeiden vetäjät kokevat tarvitsevansa vertaistukea ja laajempaa viitekehystä? Missä asioissa kaivattaisiin sparrausta ja lisäasiantuntemusta? 

Välitä! – Visa omtanke! poppoo pohtimassa haasteita ja onnistumisia

Hankeverkoston toimijat ovat tähänastisella hanketaipaleella kokeneet haasteiksi mm. resurssit, nopeasti muuttuvan toimintaympäristön sekä vaikuttavuuden arvioinnin. Onnistumisen kokemuksia ovat tuottaneet mm. verkoston hyvä yhteishenki, sitoutuneet ja motivoituneet hankekumppanit sekä aidosti merkitykselliset tavoitteet.  

Yhteinen Helsingin retkemme jatkui to 12.10. OPH:n hankepäivällä Hakaniemenrannassa. Hankepäivän aikana Välitä! – Visa omtanke! -verkosto järjesti dialogipiirin, jossa sisäkehällä istuvat verkostohankkeiden vetäjät keskustelivat mm. tasa-arvosta, osallisuudesta, arjenhallinnasta sekä hyvinvointijohtamisesta eli sosiaalisesti kestävän ammatillisen koulutuksen keskeisistä teemoista. Ulkopiiri osallistui myös keskusteluun ja sai bongata keskustelusta omalle oppilaitokselle tärkeitä kehittämiskohteita keskustelun teemoja kiteyttävään soske-amisbingoon. Välitä!-dialogipiirissä tavoitteena oli luoda ja tuottaa vuorovaikutteisesti ja vastavuoroisesti yhteistä ymmärrystä sosiaalisesti kestävämpään ammatilliseen koulutukseen.  

Dialogipiirin sisäkehällä kuuden verkostohankkeet vetäjät (piirissä vasemmalta oikealle):
  • Teppo Palonen, WinNova, Sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus 
  • Kaisa Nurkkala, SDO, Opiskelijan äänellä 
  • Susanna Eerola, EKAMI, Ketterä Kaakko 
  • Katriina Turunen, Stadin AO, Sosiaalisesti kestävä Amis 
  • Piritta Maarala, Brahe, Hyvinvoivaa kasvua luva-alalla 
  • Maria Käkelä, Saku ry, Hymy 

OPH:n hankepäivän materiaalit(siirryt toiseen palveluun)

Jonna Malmivuori, WinNova 

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt 

Möten som lyser upp oktobervardagen 

Heslingfors centrumbiobliotek Ode erbjöd ramarna för det första lokala mötet inom Välitä! Visa omtanke! nätverket den 11 oktober 2023. Med hjälp av nätverkets styrka reflekterade vi under eftermiddagen över utmaningar och framgångar vi har stött på hittills i utvecklingsverksamheten, som syftar till att utveckla socialt hållbar yrkesutbildning. Från dessa reflektioner fick vi färdkost för kommande nätverksträffar: Vad vill vi fortsätta att utbyta erfarenheter och tankar om? Vilka områden inom utvecklingsarbetet upplever projektledarna att de behöver kamratstöd och en bredare referensram? Vilka områden skulle kunna dra nytta av coaching och ytterligare expertis? 

Diskussionen fortsatte under följande dag när Utbildningsstyrelsen arrangerade en projektdag i Hagnäs. Då arrangerade Välitä! Visa omtanke! nätverket en dialogcirkel där projektledarna (sittandes i den inre cirkeln) diskuterade centrala teman inom socialt hållbar yrkesutbildning, såsom jämställdhet, delaktighet, vardagshantering och hantering av välmående. Den yttre cirkeln deltog också i diskussionen och fick identifiera utvecklingsområden som var viktiga för sin egen läroanstalt genom att spela socialt hållbar yrkesutbildning bingo. Målet med dialogcirkeln var att skapa och gemensamt förstå en mer socialt hållbar yrkesutbildning genom interaktiv och ömsesidig kommunikation. 

Jonna Malmivuori, WinNova 

Pitääkö olla huolissaan?

5.10.2023

Miten voi löytää kavereita? Miten omaa mielenterveyttä voi vahvistaa? Mitä voi tehdä, jos oma ala ei tunnukaan itselle sopivalta? Esimerkiksi näitä asioita opintonsa aloittaneet opiskelijat miettivät Suomen Diakoniaopistossa.

Paneelikeskustelun kysymykset kirjoitettiin näkyville.

Opiskelijan äänellä -hanke (OPH) kokosi yhdessä Merkityksellisiä kohtaamisia (OKM) -hankkeen yhteisövalmentajien kanssa opiskelijoilta nimettömästi huolenaiheita ja kysymyksiä, jotka uuteen oppimisyhteisöön liittyessä ja uuden elämäntilanteen äärellä mietityttävät. Ajatus Pitääkö olla huolissaan -paneelikeskustelusta nousi jo vuonna 2019 ESR-rahoitteisessa Voimaa opiskeluun -hankkeessa, missä paneelia on ensi kertaa pilotoitu. Halusimme nostaa paitsi opiskelijoiden äänen ja huolet, myös erilaisten oppimisyhteisössä työskentelevien ammattilaisten osaamisen paneelin keskiöön ja palauttaa koronan jälkeen yhteiset keskustelut oppilaitoksen arkeen.

Mikä ihmisiä huolettaa?

Yhteisövalmentajat kutsuivat opiskeluhuollon osaajia panelisteiksi, minkä lisäksi paneeleissa olivat äänessä tällä kertaa myös mm. tutor-opiskelijat, opettajat sekä opinto-ohjaajat. Panelistit saivat tutustua kysymyksiin etukäteen ja valmistautua osin aika vaikeisiinkin kysymyksiin vastaamiseen. Opiskelijoilta kerättiin yhteensä kymmeniä erilaisia kysymyksiä, joita yhdisti lopulta muutama teema esimerkiksi yksinäisyys ja kiusaamisen kokemukset, paine itsenäistyessä ja oman talouden hallinnassa, mielenterveyden haasteet sekä huoli opintojen etenemisestä ja oikeasta alavalinnasta.

Paneeliin osallistuneet opinto-ohjaaja Ella ja hanketyöntekijä Laura keskittyvät pohtimaan opiskelijoiden kysymyksiä.

Mikä siis neuvoksi?

Panelistit tarkastelivat kysymyksiä erilaisista näkökulmista ja vaikkapa kysymys, mitä voi tehdä, jos kokee itsensä yksinäiseksi, tuotti erilaisia ajatuksia, kun kysymykseen vastasi kuraattori, opinto-ohjaaja tai opiskelijan vertainen. Se olikin yksi paneelin tärkeistä tavoitteista: vaikeisiin kysymyksiin on harvoin yhtä oikeaa vastausta, vaan asiaa voi tarkastella monesta näkökulmasta ja jo asiasta keskusteleminen voi auttaa ymmärtämään itseään ja tilannettaan paremmin.

Koska moni tärkeä kysymys ei mahtunut käsiteltäväksi paneelissa, lupasimme opiskelijoille vastata heidän kysymyksiinsä myöhemmin myös muilla tavoilla. Jos jonkinlaisen yleisen ohjeen poimin panelistien puheenvuoroista ja ohjeista hyvinkin erilaisissa tilanteissa toimimiseen, se kuuluisi jotenkin näin: älä jää yksin huoliesi kanssa, vaan juttele niistä mahdollisimman pian jonkun kanssa. Harvoin vaikealta tuntuvat asiat poistuvat itsestään tai muuttuvat helpommiksi, kun aikaa kuluu. Jokainen voi kysyä kuulumisia ja pysähtyä hetkeksi kuuntelemaan, miten kaveri voi tänään.

Kaisa Nurkkala, SDO, Opiskelijan äänellä -hanke

Suomen Diakoniaopiston (SDO) koordinoimassa Opiskelijan äänellä -hankkeessa 17 koulutuksen järjestäjän muodostama verkosto kehittää innovatiivisia malleja opiskelijoiden osallisuuden, osaamisidentiteetin, toimintakyvyn ja arjentaitojen vahvistamiseen sekä hyvinvoivan oppimisyhteisön johtamiseen. Verkostohankkeen kehittämistyö vahvistaa opiskelijan osallisuutta ja osallistumista sekä henkilöstön osaamista yhteiskehittämisen, osaamisen jakamisen sekä tiiviin ja toiminnallisen verkostoyhteistyön avulla.

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt

Behöver man vara orolig?

Hur kan man hitta vänner? Hur kan man stärka sin egen mentala hälsa? Vad kan man göra om ens eget bransch inte känns rätt? Dethär är exempel på på frågor som studerande som har börjat sina studier vid Suomen Diakoniaopisto funderar över.

Två projekt samlade anonymt in orosämnen och frågor från studerande gällande lärsamhället, frågor som oroar dem när de ansluter till det nya lärsamhället och när de befinner sig vid en ny livssituation. Paneldebatten “Behöver man vara orolig” har piloterats år 2019 och nu ville vi återuppta de gemensamma samtalen. Vi ville lyfta fram inte bara studerandes röst och oro, utan också placera kompetensen hos olika yrkespersoner som arbetar inom lärsamhället i centrum för panelen och återuppta samtalen.

Vad oroar människor?

Det samlades frågor från studerande som berörde ex ensamhet och mobbning, trycket att bli självständig och hantera sin egen ekonomi, utmaningarna för den mentala hälsan samt oron över framsteg i studierna och rätt val av branch. Samhällskoordinatorerna kallade in expertis inom studiehandledning som panelister, och denna gång hördes också tutorer, lärare och studiehandledare som diskuterade frågorna i panelen.

Vilka är då råden?

Panelisterna granskade frågorna från olika perspektiv och till exempel frågan om vad man kan göra om man känner sig ensam väckte olika tankar när kuratorn, studiehandledaren eller studiekamraten svarade på frågan. Det var en av panelens viktigaste mål – svåra frågor har sällan ett rätt svar, utan ämnet kan betraktas från olika perspektiv och att diskutera kan hjälpa till att bättre förstå sig själv och sin situation.

Sammanfattningsvis kunde ett generellt råd från panelisterna vara: Bli inte ensam med dina bekymmer, utan prata om dem så snart som möjligt med någon. Saker som upplevs svåra försvinner sällan försvinner eller blir inte heller lättare bara genom att tiden går. Alla kan stanna upp för en stund för att fråga hur någon mår och för att lyssna in svaret.

Kaisa Nurkkala, SDO, Opiskelijan äänellä -hanke

Hyvinvointi luodaan yhdessä

26.9.2023

”Väsyttää, en osaa, ei kiinnosta, ei kannata, korona ja sota.”

”Hankkeita, uudistuksia, kiire, Wilma, Moodle, sähköpostit, tekstiviestit, Whatsapp -viestit, palaverit, webinaarit, jatkuva oppiminen, kehittäminen, opettaminen, verkostot.”

Opiskelijoilla on lukemattomia syitä siihen, miksi koulunkäynti ei suju.

Oppilaitosten henkilöstöllä on lukemattomia syitä, miksi arjen pyörittäminen vie voimat.

Jaksamisen ja oppimisen tueksi ja avuksi on luotu opiskeluhuolto, jossa hyvinvointia tulisi luoda yhteisöllisesti ja yhdessä, jotta pystyisimme tukemaan opiskelijan jaksamista kaiken muutoksen keskellä.

Mutta miten luoda yhteisöllisyyttä aikana, jolloin vakaan pohjavirran löytäminen on yhä vaikeampaa? Henkilöstö vaihtuu, oppilaitoksia yhdistetään, etäopetusta kehitetään, hyvinvointialueiden järjestelmät luodaan. Ollaan, eletään ja opitaan läsnä ja etänä henkilökohtaisen suunnitelman mukaan, omaa polkua kulkien, yhä enemmän yksin. Kuhunkin tarpeeseen nimetyn palveluverkoston virkailijaa etsien. Miten tähän aikaan enää mahtuu käsite yhteisöllisyys?

Meillä on psykologeja, kuraattoreita, terveydenhoitajia, opettajia, erityisopettajia ja opinto-ohjaajia. Rehtoreita, opintosihteereitä sekä keittiöhenkilökuntaa. Kaikki he toimivat opiskelijan parhaaksi, yrittäen tukea opiskelijaa oppimaan, jaksamaan etenemään elämässään eteenpäin.

Kaikki voivat toimia tahollaan ja verkostokin kannattelee, mutta silti esitämme kukin tahollamme kysymyksiä: Meneekö asiat oikeaan suuntaan? Onko tuki oikea-aikaista tai oikeanlaista?

Mistä saisimme vielä vahvistusta sille, että olisimme yhdessä menossa eteenpäin kohti jotakin parempaa, joka auttaa? Siihenhän patistaa meitä myös uusi hallitusohjelma. Mistä vielä eväitä siihen, että keskeyttämiset vähenisivät, opiskelijat valmistuisivat, työllistyisivät ja voisivat paremmin? Miksi tämä jo luotu järjestelmä ei riitä?

Ja ennen kaikkea: Miten luoda tavoitteet ja menetelmät sille, miten yhteinen opiskeluhuoltotyö toimisi vielä enemmän yhdessä luotuja tavoitteita kohti?

Lähdimme Rovala-Opistossa yhdessä opiskeluhuollon psykologin kanssa ratkomaan näitä kysymyksiä aikana, jolloin psykologeja on oppilaitoksissa todella vähän. Opiskeluhuollon psykologin oli tässä ajassa mahdotonta ottaa vastaan sitä määrää opiskelijoita, joilla olisi ollut tarve saada hänen apuaan. Mietimme, voisivatko opettajat arjessaan jotenkin lisätä opiskelijoiden hyvinvointitaitoja? Tärkeänä reunaehtona oli, että opettajien käyttämät keinot tulee olla heidän perustehtävänsä mukaisia. Opettajat eivät ryhtyisi paikkaamaan psykologiresurssin vajetta.

Opettajat eivät voi tehdä psykologin töitä, mutta psykologi halusi antaa välineitä opettajille arjen työtilanteisiin. Sen vuoksi pidettiin opettajille työpajoja psykologisen joustavuuden taidoista, joita voisi viedä opetustyön arkeen. Psykologin työkalupakista löytyi keinoja pilkkoa ongelmia niin pieniksi ja konkreettisiksi, jotta voitiin tunnistaa, miten oppilaitoksen henkilökunnan toiminnalla voisi käytännössä ongelmienratkaisuun vaikuttaa. Opettajien ja psykologin yhteistyönä psykologian termit ja käsitteet käännettiin opetusarjelle sopivampaan muotoon.

Lähdimme toteuttamaan psykologi-opettaja -yhteistyönä työpajoja, joissa opiskelijoiden kanssa käsittelimme mm. psykologisen joustavuuden taitoja ja teimme valintapistetyöskentelyä. Lähtökohtana meillä oli kysymys: Miten vähentää opiskelijoiden poissaoloja? Testasimme, oliko näistä taidoista apua tämän haasteen kohdalla. Opimme, että työskentelyn tulee olla konkreettista pohdintaa ja tekemistä, työskentelyä yksin ja pienissä ryhmissä.

Opiskelijoiden kanssa työskentelyn jälkeen määrittelimme henkilöstökokouksessa yhteiset tavoitteet sille, mitkä ovat oppimisen tavoitteet meidän oppilaitoksessa. Tunnistimme tärkeimmiksi opiskelutaidoiksi vuorovaikutuksen ja yhdessä toimimisen taidot, elämänhallinnan taidot, oppimisen taidot sekä motivaatio ja merkityksen tunnistamisen taidot.

Kun olimme määritelleet omat oppimisen tavoitteemme, laadimme osana opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämisen hanketyötä Rovala-Opiston hyvinvoinnin vuosikellon, johon yhteiset tavoitteet kirjattiin ja ajoitettiin.

Suunnittelimme yhteisöllisiä menetelmiä sille, mitkä asiat, tapahtumat ja tilaisuudet voisivat tukea tavoitteisiin pääsyä. Liitimme myös opiskelijakunnan toiminnan osaksi vuosikelloamme.

Näiden työskentelysessioiden välillä kokoontui opiskeluhuoltoryhmä. Siellä tarkastelimme kunkin vaiheen tuloksia ja mietimme, miten jatkamme työskentelyä eteenpäin. Kun meillä on oma hyvinvoinnin vuosikello, opiskeluhuoltoryhmä toimii osana sitä ja olipa henkilöstöresurssi tai vaihtuvuus opiskeluhuoltoryhmän henkilöstössä mikä tahansa, työntekijä hyppää mukaan prosessiin, joka on määritelty ja jonka tuloksellisuutta arvioidaan opiskeluhuoltoryhmän kokouksissa säännöllisesti. Täten hyvinvointia luodaan jatkumona ja yhdessä riippumatta siitä, tapahtuuko opiskeluhuollon henkilöstössä vaihtuvuutta.

Tänä lukuvuonna testaamme hyvinvoinnin vuosikelloamme, ja toivomme että nämä toimenpiteet veisivät meitä taas jotakin uutta kohti ja saisimme vastauksia edes johonkin niistä kysymyksistä, jotka meitä arjessa ahdistavat: mitkä ovat oikeita ja oikea-aikaisia keinoja sille, että opiskelijat oppisivat, voisivat hyvin ja valmistuisivat ammatteihin ja pystyisivät elämään hyvää elämää.

Sari Laatikainen
Ammatillisen koulutuksen vastaava opettaja
Rovala-Opisto


Rovala-Opisto on mukana Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus(siirryt toiseen palveluun) -kehittämishankkeessa yhdessä neljäntoista muun ammatillista koulutusta järjestävän kansanopiston kanssa. Hankkeessa edistetään opiskelijoiden osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä hyvinvointijohtamista oppilaitosyhteisöissä. Hanke on osa valtakunnallista Välitä -hankeverkostoa, jossa vahvistetaan eri hankkeiden yhteistyönä sosiaalisesti kestävää ammatillista koulutusta.

Tutustu Rovala-Opistossa kehitettyyn Hyvinvoinnin vuosikelloon(siirryt toiseen palveluun). Lisätietoja hankkeen kehittämistyöstä ja vuosikellon hyödyntämisestä opetustyössä: koordinaattori Anni Henricson, anni.henricson(at)kansanopistot.fi.

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt

Välstånd främjas tillsammans

”Trött, jag kan inte, inte intresserad, lönar sig inte, corona och krig.” 

”Projekt, förnyelser, stress, Wilma, Moodle, e-post, textmeddelanden, WhatsApp-meddelanden, möten, webinarier, kontinuerligt lärande, utveckling, undervisning, nätverk.” 

Studerande har otaliga skäl till varför skolgången inte fungerar. 

Personalen vid läroanstalterna har otaliga skäl till varför vardagen är utmattande. 

 
För att stöda välbefinnandet och lärande har det skapats en studerandevård, där välmående ska främjas gemensamt och tillsammans för att kunna stöda studerande i all förändring. 

Men hur skapar man gemenskap i en tid då det blir allt svårare att hitta en stabil grundström? Personalen byts ut, utbildningsanordnare slås samman, distansundervisning utvecklas, system för välfärdsområden skapas. Vi är där, lever och lär oss, närvarande och på distans enligt personliga utvecklingsplaner, vandrar vår egen väg, allt mer ensamma. Hur får begreppet samhörighet plats i denna tid? 
 

Vi har psykologer, kuratorer, hälsovårdare, lärare, speciallärare och studiehandledare. Rektorer, studiesekreterare och kökspersonal. Alla arbetar för studerandes bästa och försöker stödja dem i lärandet och att orka ta sig fram i livet. 

Alla kan agera på sitt håll och nätverket stöder också, men ändå ställer vi alla frågor på våra håll: Går det åt rätt håll? Är stödet i rätt tid och av rätt slag? 
 

Var skulle vi kunna få ytterligare bekräftelse på att vi tillsammans är på väg mot något bättre som hjälper, så som det nya regeringsprogrammet uppmanar oss till? Var skulle vi kunna få ännu mer resurser för att minska avbrott i studierna, se till att studerande fullföljer sina utbildningar, får jobb och mår bättre? Varför räcker inte det befintliga systemet till? 

I exemplet ovan beskrivs hur Rovala-opisto skapar mål och metoder för att den gemensamma studerandevården ska fungera ännu mer mot gemensamt uppsatta mål via en årsklocka för välmående. 

Sari Laatikainen 
Ammatillisen koulutuksen vastaava opettaja
Rovala-Opisto  

Välittävät ja vastuulliset ammatillisen koulutuksen verkostot

4.8.2023

Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat asemoituneet tärkeiksi tavoitteiksi ammatillisen koulutuksen kentällä. OPH edistää kehittämisrahoituksella sosiaalisesti vastuullista ammatillista koulutusta, ja vuoden 2023 alkupuolella yhdeksän kehittämishanketta on startannut toimintansa eri puolilla Suomea osallistaen kehittämisverkostoihin n. 75 oppilaitosta. Välitä! – Visa omtanke! on valtakunnallinen vertaiskehittämisen yhteisö, jonka tarkoituksena on koota yhteen sosiaalista vastuullisuutta kehittävät hankkeet ja mahdollistaa yhteiskehittäminen ja kokemusten jakaminen etä- ja lähitapaamisia sekä digitaalisia alustoja hyödyntäen.

Mitä sitten on sosiaalisesti vastuullinen ammatillinen koulutus? Kehittämisen teemat kertovat tarinaansa siitä, mihin ammatillisten oppilaitosten arjessa pureudutaan: opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, arjenhallinta ja hyvinvointijohtaminen. Teemat ovat laajoja ja ne konkretisoituva arjessa ja kehittämishankkeissa eri tavoin, esimerkkeinä opiskelijakunta- ja tutortoiminta, kiusaamisen ja häirinnän ehkäiseminen, mielen hyvinvointi, asuntolatoiminnan kehittäminen ja hyvinvointijohtamisen vuosikello.

Teemat ja arjen toimenpiteet voivat yhdeksällä valtakunnallisella tai alueellisella hankeverkostolla olla hyvin erilaisia tai samansuuntaisia. Välitä!-koordinaatiohankkeen tehtävänä on mahdollistaa alueellisten ja valtakunnallisten kehittämishankkeiden verkostoituminen, vertaiskehittäminen sekä yhteinen viestintä parhaista toimintatavoista. Tähän pyritään mm. verkostohankkeiden projektipäälliköiden säännöllisillä tapaamisilla, Välitä!-nettisivustolla sekä Kuulumisia kentältä -blogilla, kaikille kehittämistoimijoille avoimilla teematapaamisilla ja OPH:n kanssa yhteistyössä toteutettavilla tapahtumilla. Välitä!-verkoston toiminta on startannut kevään 2023 aikana kick off -tapahtumalla ja one-to-one-keskusteluilla, joiden pohjalta on tehty tarveanalyysia ja toiminnan suunnittelua.

Tämän Kuulumisia kentältä -blogin tavoitteena on toimia yhdeksän valtakunnallisen ja alueellisen hankeverkoston yhtenä äänitorvena. Blogista voi kuukausittain lukea yhden hankeverkoston ajankohtaisia kuulumisia, tuloksia, tunnelmia. Lisäksi pyrimme uutisoimaan myös hankeverkoston ajankohtaisista tapahtumista ja päivän polttavista uutisista. Osallistuminen, yhteisöllisyys, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja hyvinvointi ovat vastuullisuuden viestit, joita ja joista välitämme!

Kirjoittajat: Mirva Julkunen ja Jonna Malmivuori, WinNova, Välitä!-koordinaatiohanke

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt:

Nätverk inom yrkesutbildningen som visar omtanke och tar ansvar

UBS främjar en utveckling av yrkesutbildningens sociala hållbarhet via finansiering av nio utvecklingsprojekt runtomkring i Finland. Utvecklingsarbetet har inletts våren 2023 och ca 75 utbildningsanordnare deltar. Välitä! – Visa omtanke! är ett nationellt nätverk för utveckling tillsammans, där avsikten är att sammanföra utvecklingsprojekt kring social hållbarhet samt att möjliggöra kollegial utveckling och dela erfarenheter via när- och distans träffar samt via digitala plattformer.

En socialt hållbar yrkesutbildning jobbar med teman såsom studerandes möjligheter att delta och påverka, jämlikhet och likabehandling, hantering av vardagen och ledning av välbefinnande. avses. Detta är breda teman som konkretiseras i vardagen exempelvis via studerandekår- och tutorverksamhet, förebyggande av mobbning och trakasserier, välmående, utveckling av internatsverksamheten samt årsklocka för ledning av välbefinnande.

Visa omsorg! koordineringsprojektets uppgift är att möjliggöra regionalt och nationellt nätverkande, kollegial utveckling samt gemensam kommunikation kring goda modeller.

Målet med denna blogg är att fungera som en förenande röst för nio regonala och nationella nätverk. I bloggen kan du månatligen läsa om aktualiteter, resultat och stämningen från ett av projektnätverken. Dessutom strävar vi efter att här också informera om nätverkets aktuella händelser och nyheter. Vi visar omtanke och förmedlar delaktighet, samhörighet, jämlikhet, likabehandling och välmående.

Skrivet av Mirva Julkunen och Jonna Malmivuori, WinNova, Välitä!-Visa omtanke! koorderingsprojektet