Siirry sisältöön

Kuulumisia kentältä

Välitä -hankkeen kuulumisia kuvituskuva

Kuulumisia kentältä -osiossa pääset seuraamaan Välitä! -verkoston kehittämishankkeiden arkea blogikirjoitusten kautta. 

Vuosi 2024

Välitä! – Visa omtanke! podcast osa 2: Opiskelijan osallisuuden tukeminen

20.5.2024

Miten tukea ammattiin opiskelevien osallisuutta ja tietoa omista vaikuttamismahdollisuuksista? Mitä tukeminen tarkoittaa käytännön konkreettisina tekoina? Mitä osallisuus tarkoittaa opiskelijan, ryhmän, oppilaitoksen ja yhteiskunnan näkökulmista tarkasteltuna? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia ja ideoita Välitä! – Visa omtanke! -verkoston järjestämässä opiskelijan osallisuus -työpajassa. Työpaja järjestettiin huhtikuussa 2024 osana OPH:n hankepäivää. Osallisuustyöpajan tallenne on nyt kuunneltavissa mm. Spotifyssa ja muissa podcastien jakopalveluissa. Käytä hakusanaa WinNova podcastit.

Kuuntele podcast Spotifyssa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Kirjoittaja: Jonna Malmivuori, WinNova, Välitä! – Visa omtanke! -koordinaatiohanke

Ketterä Kaakko hankkeen toimintapäivä Ankkapurhan nuorisokeskuksessa

21.5.2024

Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami, Kouvolan ammattiopisto Eduko ja Saimaan ammattiopisto Sampo ovat mukana Ketterä Kaakko hankkeessa, jossa yhtenä tavoitteena on lisätä opiskelijoiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia omassa oppilaitoksessaan. Halusimme tarjota opiskelijakuntien hallituksille ja opiskelijakuntien jäsenille mahdollisuuden tavata hankkeessa mukana olevien oppilaitosten aktiivisia toimijoita ja päästä verkostoitumaan kasvokkain.

Kokoonnuimme huhtikuun lopulla Nuorisokeskus Ankkapurhaan, joka sijaitsee Kouvolassa, Anjalan kylässä, Kymijoen varrella. Nuorisokeskus Ankkapurha on yksi kahdeksasta Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemasta nuorisokeskuksesta. Siellä järjestetään erilaisia leirejä ja toimintapäiviä nuorisoryhmille, mutta Ankkapurhassa on myös mittavasti muuta toimintaa, esimerkiksi työyhteisöjen virkistyspäiviä, häitä ja erilaisia kulttuuritapahtumia.

Hanketyöntekijät Kymijoen rannalla.

Lämpimän pääsiäisen jälkeen sää ei ollut enää yhtä lämmin, mutta alhaalla riippuvista pilvistä huolimatta säästyimme kastumiselta. Ankkapurhan ohjaajat olivat valmistelleet meille toiminnallisen rastiradan Anjalan kartanon piha-alueella ja liikkuminen rastien välillä sekä osallistuminen yhteiseen tekemiseen auttoi pysymään lämpimänä. Kaikki tehtävät oli suunniteltu tukemaan tutustumista ja ryhmäytymistä leikin varjolla.

Ryhmä pitää naruista kiinni.

Onnistuneen päivän jälkeen suunnittelemme jo vastaavanlaista tapahtumaa ehkäpä pienemmässä mittakaavassa, nyt meitä oli paikalla 56 henkilöä. Opiskelijoilta tapahtumasta saatu palaute oli pelkästään positiivista ja he toivoivat tapaamiselle jatkoa.
Kokeneena toimintapäivien ja leirien järjestäjänä suosittelen lämpimästi hyödyntämään ympäri Suomea sijaitsevien nuorisokeskusten palveluita. Mikäpä olisi sen helpompaa kuin mennä valmiiseen pöytään, sekä kirjaimellisesti että ohjelman osalta kuvainnollisesti!

Kirjoittaja Susanna Eerola, Ekami, Ketterä Kaakko hanke


Ketterä Kaakko-hankkeessa kehitetään oppijoiden vaikutusmahdollisuuksia, yhteisöllisyyttä ja opiskelijakunnan toimintaa. Etäosallistumiskäytäntöjä ja digitaalisia vaikutuskanavia kehittämällä edistetään yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista oppilaitoksissa. Tutoropiskelijoille tarjotaan mahdollisuus erikoistumiseen ja kehitetään heidän koulutustaan. Kehitetään opiskelijakunta- ja tutortoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamisen välineitä, joilla tunnistetaan tutkinnon osaa pienempiä suorituksia. Kehitetään ja pilotoidaan ammatillisiin opintoihin integroituja valmennuksellisia toimenpiteitä, joilla tuetaan oppijoiden elämänhallintaa, hyvinvointia, tulevaisuusorientaatiota ja kokemusta minäpystyvyydestä. Jaetaan ja hyödynnetään hankekumppaneiden hyviä käytänteitä.


Ketterä Kaakko projektets verksamhetsdag vid Nuorisokeskus Ankkapurha 

Södra Kymmenedalens yrkesläroanstalt Ekami, Kouvolas yrkesläroanstalt Eduko och Saimens yrkesläroanstalt Sampo deltar i projektet Ketterä Kaakko, vars mål är att öka studerandes delaktighet och möjligheter till påverkan i sina respektive läroantalter. Vi ville erbjuda studerandekårernas styrelser och medlemmar möjlighet att träffa aktiva deltagare från de medverkande läroanstalterna och nätverka ansikte mot ansikte. 

I slutet av april samlades vi på Ungdomscentret Ankkapurha, som ligger i Anjala by vid Kymmene älv i Kouvola. Ungdomscentret Ankkapurha är ett av åtta ungdomscentra som stöds av Undervisnings- och kulturministeriet.  

Ledarna på Ankkapurha hade förberett en aktivitetsbana på gårdsområdet vid Anjala herrgård. Alla uppgifter var utformade för att stödja bekantskap och gruppbildning i lekens tecken. 

Efter en lyckad dag planerar vi redan ett liknande evenemang, kanske i mindre skala, då vi var 56 personer på plats denna gång. Responsen från studerande om evenemanget var enbart positiv och de önskar en fortsättning på träffen. 

Som en erfaren arrangör av aktivitetsdagar och läger rekommenderar jag varmt att utnyttja tjänsterna hos ungdomscentra runt om i Finland. Vad kan vara enklare än att komma till ett dukat bord, både bokstavligen och bildligt talat vad gäller programmet! 

Skrivet av Susanna Eerola, Ekami, Ketterä Kaakko hanke 

Ruukin luonto- ja hevoskeskuksen yhteiset pelisäännöt

13.5.2024

Ruukissa oli asetettu Hyvinvoivaa kasvua luva-alalla -hankkeen yhdeksi tavoitteeksi luoda luonto- ja hevoskeskuksen yhteisölle yhteiset pelisäännöt. Toimeen ryhdyttiin helmikuussa ja aikaa varattiin koko iltapäivä. Mukana osallistumassa olivat kaikki työntekijät, kaikki opiskelijat, opiskelijapalveluiden henkilökunta ja toimialapäällikkö.

Tarkoitus oli miettiä, millaisia pelisääntöjä noudattamalla kaikkien viihtyvyys paranisi. Kyse ei siis ollut järjestyssäännöistä, jotka ovat jo olemassa ja voimassa. Pelisäännöissä haettiin mukavaa yhdessä toimimisen mallia positiivisten asioiden kautta. Kyse on toimintatavoista, joihin kaikki voivat sitoutua.

Miksi pelisäännöt -dia. Hyvät tavat parantavat viihtyvyyttä.

Osallistujat jaettiin pieniin, enimmällään kahdeksan hengen ryhmiin, joissa porukalla keskusteltiin, mitkä asiat ovat kullekin tärkeitä. Jokaiseen ryhmään osallistui yksi henkilö, joka oli perehdytetty jo aiemmin iltapäivän kulkuun ja tavoitteisiin. Tämä henkilö fasilitoi keskustelua ja ohjasi keskustelun tasapuolisuuteen. Ryhmien ohjaajatkin saivat silti vaikuttaa pelisääntöihin ja kertoa omat näkemyksensä.

Ennalta oli sovittu, että jokainen pienryhmä miettisi 5-8 pelisääntöä, joihin kaikki ryhmän jäsenet pystyisivät sitoutumaan. Näistä valittiin kaikkien osallistujien kesken suosituimmat ja keskustellen päädyttiin valitsemaan yhdeksän sääntöä, jotka muodostavat Ruukin luonto- ja hevoskeskuksen yhteiset pelisäännöt. Pelisäännöistä laadittua julistetta levitettiin eri tiloihin koulun alueella ja julkaistiin somessa.

Ajattelun aihetta -dia. Miten itse voin parantaa viihtyvyyttä oppilaitoksessa?

Mielenkiintoista oli huomata, kuinka erilaisia me kaikki olemme. Jokaisen omista arvoista ja arvostuksista käsin painotimme pienryhmissä erilaisia asioita. Kuitenkin yhdessä koko porukalla oli hyvin helppoa päästä yhteisymmärrykseen tärkeimmistä säännöistä, koska pienryhmillä oli samankaltaisia sääntöjä valittuna. Jokaisen säännön osalta avattiin lyhyesti, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Ryhmätyön ideoita muistilapuilla.

Kunnioitetaan muita (Ollaan ystävällisiä, kuunnellaan mitä muilla on sanottavana, keskustellaan positiivisessa hengessä)

Autetaan toisia (Kysyä toiselta onko avulle tarvetta, kunnioitetaan myös sitä, jos apua ei haluta)

Ei kiusata (Kaikenlaisesta kiusaamisesta ja häirinnästä ilmoitetaan henkilökunnalle. Henkilökunnalla on velvollisuus viedä asiaa eteenpäin)

Annetaan kaikille työrauha (annetaan muille työrauha, ei häiritä tunnilla, kännykkä pois silloin, kun sitä ei välttämättä tarvita)

Hyvät käytöstavat (tervehditään, otetaan muut huomioon, ei kiroilla jatkuvasti, käyttäydytään asiallisesti ja tilanteen vaatimalla tavalla)

Jokainen kantaa vastuun omasta toiminnastaan (Jokaisella on vastuu siitä, miten käyttäytyy, hyvä ilmapiiri on jokaisen vastuulla)

Jokainen siivoaa omat jälkensä (Tavarat huolehditaan omille paikoilleen ja pidetään muutenkin yhteiset tilat siisteinä)

Yhdenvertaisuus (jokainen on yhtä arvokas, kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa, jokaisella on oikeus olla oma itsensä)

Noudatetaan aikatauluja (pyritään olemaan ajoissa paikalla)

Sovittiin, että pelisäännöt uusitaan joka kolmas vuosi, aina yhdessä, koko yhteisön voimin.

Pienryhmätyön esittelyä valkotaululla.
Anna-Reetta Hosike, Kaisa Raudaskoski ja Terttu Holappa kertovat pienryhmänsä valinnoista yhteisiksi pelisäännöiksi. Kuvaaja: Jaana Kylmänen

Hyvinvoivaa kasvua luva-alalla 

  • OPH:n rahoittama (Sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus) kuuden koulutuksenjärjestäjän verkostohanke. Koordinaattorina toimii Koulutuskeskus Brahe. Mukana ovat myös Ylä-Savon ammattiopisto, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Koulutuskeskus Salpaus, Ypäjän Hevosopisto ja Harjun Oppimiskeskus.
  • Tavoitteena lisätä hyvinvointia ja tasa-arvoa oppilaitoksissa
  • Toimenpiteet: kehitetään yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia oppilaitosyhteisössä, parannetaan oppimisen saavutettavuutta ja opintoihin kiinnittymistä, kehitetään muualla opiskelevien ohjausta (koso ja opso), asuntolatoimintaa, tutortoimintaa sekä eri tasoista opiskelijavaikuttamista ja lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Kirjoittaja: Kirsi Autio, Koulutuskeskus Brahe, Hyvinvoivaa kasvua luva-alalla
Kuvat: Anna-Reetta Hosike

Hyvinvoivaa kasvua luva-avalla hankkeen tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja tasa-arvoa luonnonvara-alan oppilaitoksissa. Tavoitteita toteutetaan muun muassa kehittämällä asuntolatoimintaa, luomalla kohtaavan toiminnan malli, parantamalla oppimisen saavutettavuutta, kehittämällä muualla opiskelevien ohjausta (koso ja opso), edelleen kehittämällä tutortoimintaa sekä eri tasoista opiskelijavaikuttamista ja lisäämällä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Gemensamma spelregler

I Ruukki hade ett av målen för projektet Hyvinvoivaa kasvua luva-alalla att skapa gemensamma regler för natur- och hästcentret. Utvecklingsarbetet inleddes i februari och en hel eftermiddag avsattes för ändamålet. Alla anställda, alla studerande, personalen för studerandetjänster och sektoransvarig deltog.

Syftet var att fundera på vilka regler som skulle kunna förbättra trivseln för alla. Det handlade alltså inte om ordningsregler som redan finns och är gällande. De gemensamma reglerna sökte en trevlig modell för samarbete genom positiva inslag.

Deltagarna delades in i små grupper om högst åtta personer, där de diskuterade vilka frågor som var viktiga för var och en. I varje grupp fanns en person som hade blivit informerad om eftermiddagens förlopp och mål på förhand. Denna person faciliterade diskussionen och fungerade som ledare för att säkerställa jämlikhet.

Det var överenskommet på förhand att varje liten grupp skulle tänka ut 5-8 regler som alla medlemmar i gruppen kunde åtaga sig att följa. Bland dessa valdes de mest populära av alla deltagare och genom diskussion valdes nio regler som utgör Ruukkis natur- och hästcentrums gemensamma regler.

Respekt för andra (var vänlig, lyssna på vad andra har att säga, diskutera i positiv anda)

Att hjälpa varandra (fråga om hjälp behövs, respektera också om någon inte vill ha hjälp)

Ingen mobbning (all form av mobbning och trakasserier ska rapporteras till personalen och personalen är skyldig att vidarebefordra ärendet)

Ge alla arbetsro (låt andra arbeta ostört, stör inte lektionen, mobiltelefonen tas bort när den inte behövs)

Gott uppförande (hälsa, ta hänsyn till andra, svär inte, bete dig på ett respektfullt och lämpligt sätt)

Var och en ansvarar för sitt eget beteende (Aala har ansvar för hur de uppför sig, en bra atmosfär är allas ansvar)

Var och en städar upp efter sig själv (saker placeras på sina platser och gemensamma utrymmen hålls rena)

Jämlikhet (alla är lika värdefulla, alla har möjlighet att påverka, alla har rätt att vara sig själva)

Följ tidtabeller (sträva efter att vara i tid)

Det var intressant att märka hur olika vi alla är. Utifrån var och ens egna värderingar och uppskattningar betonade vi olika saker. Ändå var det mycket lätt för hela gruppen att enas om de viktigaste reglerna eftersom smågrupperna hade valt liknande regler. Reglerna ska ses över var tredje år, alltid tillsammans, med hela gemenskapens medverkan. En affisch med reglerna spreds i olika utrymmen på skolområdet och publicerades i sociala medier.

Hyvinvoivaa kasvua luva-alalla projektet

Målet med Hyvinvoivaa kasvua luva-alalla-projektet är att öka välbefinnandet och jämställdheten vid utbildningsanordnare inom naturresursektorn. Målen uppnås bland annat genom att utveckla internatverksamheten, skapa en modell för inkluderande verksamhet, förbättra tillgängligheten för lärande, utveckla handledning för studerande som studerar på annan ort, fortsätta utveckla tutorverksamheten samt genom att öka studerandes inflytande på olika nivåer och öka samarbetet med aktörer inom den tredje sektorn.

Kuljimme jälleen Hakaniemen rantaan

6.5.2024

”On siis kevät
Kuljen Hakaniemen rantaan
Tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa
Kevät – Pystynkö mitään enää antaan” (Tavaramarkkinat / Kotiteollisuus)

Kyllä vaan – keväinen kohtaaminen Hakaniemen rannassa antoi jälleen paljon Välitä! -verkoston toimijoille OPH:n hankepäivässä 25.4.2024. Hakaniemessä oli iso joukko ammatillisen koulutuksen toimijoita verkostoitumassa, kuulemassa ajankohtaisia teemoja sekä jakamassa hyviä käytänteitä.

Osallistujat seuraavat hankeseminaaria.

Välitä! -verkoston hankkeilla oli tärkeä rooli päivän toteutuksessa. Katriina Turunen Sosiaalisesti kestävä amis -hankkeesta piti oivalluttavan vuoropuhelun yhdessä Puheex-hankkeen Taija Ahosen kanssa kysymyksen ”Näillä eväillä työelämään?” -siivittämänä. Hymy -verkosto Maria Käkelän johdolla piti osallistavan työpajan teemalla: Hyvinvointia lisäävät tapahtumat oppilaitoksen arjessa.

Lisäksi Välitä! -koordinaatioryhmä organisoi yhdessä Välitä! -työpajan Hyvät käytännöt jakoon! -teemalla. Työpajaa johdattelivat Jonna Malmivuori ja Mirva Julkunen WinNovasta.

Jonna Malmivuori ja Mirva Julkunen pitävät esitystä osallisuustyöpajasta.

Työpajan teema perustui Anni Henricsonin alustukseen, jossa hän kertoi Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus -​kehittämistyössä laaditusta Opiskelijan osallisuuskartta – työkalusta. Opiskelijan osallisuuskartan mukaan osallisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa oman elämän kulkuun, kuulua merkitykselliseen yhteisöön ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisössä ja laajemmin yhteiskunnassa tehtäviin päätöksiin. Näiden pohjalta osallisuuskartta on jaettu neljään näkökulmaan: minä itse, ryhmä, oppilaitos, yhteiskunta.

Opiskelijan osallisuuskarttaa on kehitetty yhteistyössä neljän kansanopiston kanssa sekä pilotoitu oppilaitoksissa. Karttaa voi käyttää arjen työkaluna oppilaitoksissa ja se voi myös olla huoneentauluna näkyvillä muistuttamassa osallisuus-​, yhdenvertaisuus-​ sekä tasa-​arvotyöstä.

Osallisuuskartan esittelyä.

Annin alustuksen jälkeen lähdettiin yhteiseen työskentelyyn jakamaan osallistujien hyviä kokemuksia osallistamistyöstä. Mitä voin itse tehdä ja miten oppilaitoksessani voidaan edistää opiskelijan osallisuutta osallisuuskartan teemoihin liittyen? Tätä kysymystä pohdittiin ensin jokainen itsekseen ja sen jälkeen lähdettiin verkostoitumaan ja jakamaan kokemuksia speed sharing -​tyyppisellä menetelmällä.

Osallisuuskartan eri osa-alueet.

Speed sharing -​parikeskusteluissa keskusteltiin neljästä näkökulmasta ja jaettiin hyvät osallisuuden käytänteet ja kokemukset, joista tiivistettiin tärkeimmät yhteisille teemojen tauluille.

Tärkeimmät osallisuuden teemat koottuna taululle.

Lopussa Välitä! -​toimijat Harriet Bystedt, Fanni Sundell, Susanna Eerola, Kaisa Nurkkala ja Anni Henricson tekivät vielä yhteenvedot kustakin teeman tuotoksesta.

Lopussa Välitä! -​toimijat Harriet Bystedt, Fanni Sundell, Susanna Eerola, Kaisa Nurkkala ja Anni Henricson tekivät vielä yhteenvedot kustakin teeman tuotoksesta.

Välitä! -​verkosto kiittää kaikkia aktiivisia osallistuja hyvistä kohtaamisista ja keskusteluista työpajassa.

OPH:n hankepäivän materiaaleihin voit tutustua OPH:n sivuilla: https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2024/ammatillisen-​koulutuksen-kehittamisen-hankepaiva-tyollistyminen-tahtaimessa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Välitä! -​verkosto jatkoi yhdessä vielä perjantaina 26.4., kun pääsimme Stadin AOn kutsumana uudelle Myllypuron kampukselle viettämään verkoston yhteistä tapaamista. Tapaamisessa tutustuimme ajankohtaisiin kehittämisverkostojen kuulumisiin sekä vertaissparrasimme Opiskelijan äänellä -​hankkeen tulevaa kehittämistyönkokonaisuutta kuvaavaa sivustoa. Lisäksi saimme kuulla SDO:n kokemuksia turvallisemman tilan periaatteiden laatimisesta.

Myllypuron kampus.

Välitä! -​verkoston kanssa oli voimaannuttavat lähitapaamispäivät.
Näillä eväillä on taas hyvä jatkaa!

Kirjoittaja: Mirva Julkunen, WinNova

Den våriga träffen vid Hagnässtranden gav återigen mycket till Välitä!-​nätverkets aktörer under UBS:s projektdag den 25 april 2024. I Hagnäs samlades en stor grupp aktörer inom yrkesutbildningen för att nätverka, höra om aktuella teman och dela goda erfarenheter.

Välitä! – Visa omtanke! nätverkets projekt spelade en viktig roll under dagen. Katriina Turunen från projektet Sosiaalisesti kestävä amis höll en insiktsfull dialog tillsammans med Taija Ahonen från Puheex-​projektet med frågan “Med dessa förutsättningar för arbetslivet?” som grund. Hymy-​nätverket under ledning av Maria Käkelä höll en deltagande workshop med temat: Hälsosamma evenemang i vardagen på läroanstalten.

Dessutom organiserade Välitä!-Visa omtanke! koordineringsgruppen tillsammans en workshop med temat Dela goda erfarenheter! Workshopen leddes av Jonna Malmivuori och Mirva Julkunen från WinNova. Workshoptemat baserades på Anni Henricsons presentation, där hon berättade om en dekatighetskarta som används i projektet Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus. Enligt verktyget för studerandens delaktighet innebär delaktighet bland annat att studeranden har möjlighet att påverka sitt eget liv, tillhöra en meningsfull gemenskap och ha möjlighet att påverka beslut som fattas i gemenskapen och samhället i stort. Utifrån detta har delaktighetskartan delats in i fyra perspektiv: jag själv, gruppen, läroanstalten, samhället.

Delaktighetskartan har utvecklats i samarbete med fyra folkhögskolor och piloterats på läroanstalter. Kartan kan användas som ett vardagligt verktyg på läroanstalterna och den kan även placeras synligt för delaktighets-​, likabehandlings-​ och jämställdhetsarbete. Efter Annis inledning gick man över till ett gemensamt arbete för att dela deltagarnas goda erfarenheter av delaktighetsarbete. Vad kan jag själv göra och hur kan vi främja studerandens delaktighet relaterat till delaktighetskartans teman på vår läroanstalt? Denna fråga diskuterades först individuellt och sedan gick man vidare till att nätverka och dela erfarenheter med hjälp av en speed sharing-​metod.

I speed sharing pardiskussioner diskuterades fyra olika perspektiv och goda erfarenheter för delaktighet. I slutet gjorde representanter från Välitä! -Visa omtanke! nätverket, Harriet Bystedt, Fanni Sundell, Susanna Eerola, Kaisa Nurkkala och Anni Henricson, sammanfattningar av varje temats resultat. Välitä! -Visa omtanke! nätverket tackar alla aktiva deltagare för trevliga möten och diskussioner under workshopen.

Du kan bekanta dig med material från UBS projekt dag på deras webbplats: https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2024/ammatillisen-​koulutuksen-kehittamisen-hankepaiva-tyollistyminen-tahtaimessa (öppnas i nytt fönster, du omdirigeras till en annan tjänst)

Välitä! -Visa omtanke! nätverket fortsatte tillsammans ännu på fredagen den 26 april, då vi tack vare Stadin AO fick möjlighet att besöka Myllypuro campus för ett gemensamt möte. Under mötet fick vi bekanta oss med aktuella nyheter från utvecklingsnätverken samt diskutera och ge input till webbplatsen som ska beskriva framtida utvecklingsarbete för projektet “Med studentens språk”. Dessutom fick vi höra om SDO:s erfarenheter av att utforma principer för säkrare utrymmen.

Med Välitä! -Visa omtanke! nätverket hade vi inspirerande möten under våra närträffsdagar. Med dessa insikter är vi redo att fortsätta framåt!

Hyvinvoivan oppimisyhteisön rakennuspalikat

28.3.2024

Opiskelijan äänellä -hanke pohti maaliskuussa, minkälaisista osasista hyvinvoiva oppimisyhteisö rakentuu. Tuttuun tapaan pohdinta kiteytyi verkoston yhteiseen webinaariin ja linjoille löysi upeat 89 kuulijaa! Hyvinvoinnin johtamisen webinaaria olivat suunnittelemassa Taitotalon, Syklin, Liven ja Suomen Diakoniaopiston hanketoimijat. Valmistelijoille oli alusta asti selvää, että haluamme tarkastella oppimisyhteisön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kaikkien yhteisöön kuuluvien ihmisten näkökulmasta ja jättää johtamisen teorioiden pohtimisen toiseen kertaan. Mistä siis hyvinvoivan ja turvallisen oppimisyhteisön tunnistaa?

Viisas oppii virheistä mutta tosiviisas onnistumisista

Halusimme nostaa hyvinvoivan yhteisön rakennusaineista erityisesti esiin vahvuusajattelun sekä turvallisuuden kokemuksen – elementit, joita jokainen voi työssään ja opinnoissaan kannatella ja joihin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa joka ikinen päivä. Kutsuimme toimitusjohtaja ja tohtori Kaisa Vuorisen puhumaan vahvuusajattelusta ja positiivisesta psykologiasta. Kaisa innosti meitä osallistumaan luonteenvahvuuksien tutkimiseen ja oman työn parhaiden ominaisuuksien luetteluun. Kun pystymme käyttämään luonteenvahvuuksiamme ja saamme positiivista palautetta toiminnastamme, oppimisyhteisöstä tulee monipuolisesti toimiva ja sen jäsenet voivat kukoistaa kukin itselleen sopivalla tavalla.

Kaisa kannusti linjoilla olijoita kutakin katselemaan omaa opiskelu- tai työpäiväänsä ja tuomaan siihen mahdollisimman paljon sellaista, missä omat luonteenvahvuudet tulevat käyttöön ja huomioimaan tällaista työskentelyä myös tiimityössä – kannustamaan ja kiittämään kutakin ja vahvistamaan sitä kautta innostusta oppimiseen ja työn tekemiseen. Onnistumisten juhliminen yhdessä liimaa yhteisön jäseniä yhteen ja luo turvallisuuden tunnetta.

Turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa toki moni muukin asia kuin sitoutuneet tiimit tai vahvuuksia hyödyntävät yksilöt, kuten Liven koulutuspäällikkö Asta Vuorela seuraavaksi iltapäivässämme kertoi. Jotta turvallinen toimintakulttuuri rakentuu, tarvitaan Astankin mukaan vahvuuksien tunnistamista, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamista sen lisäksi, että ohjeet, säännöt ja toimintatavat on sovittuna ja yhteisön jäsenten käytössä. Turvallisuuskysymyksissä tärkeää on oppia haastavista tilanteista ja vahvuusajattelun mukaisesti myös onnistumisista. Turvallisuuden kokemus ponnistaa arvoista ja vahvistuu viestinnällä ja avoimuudella.

Vahvistetaan kevään kunniaksi hyvinvointia omassa yhteisössä nostamalla opiskelijan tai tiimiläisen osaamista esiin kertomalla kaverille vaikkapa, mitä häneltä on viimeksi oppinut. Se tuottaa samaan aikaan työn imua ja turvallisuuden kokemusta ja tämän pystymme toteuttamaan kaikki – opiskelijat, opettajat, johtajat ja koko oppimisyhteisössä toimiva henkilökunta.

Kirjoittaja: Kaisa Nurkkala, SDO, Opiskelijan äänellä -​​hanke

Suomen Diakoniaopiston (SDO) koordinoimassa Opiskelijan äänellä -​​hankkeessa(siirryt toiseen palveluun) 17 koulutuksen järjestäjän muodostama verkosto kehittää innovatiivisia malleja opiskelijoiden osallisuuden, osaamisidentiteetin, toimintakyvyn ja arjentaitojen vahvistamiseen sekä hyvinvoivan oppimisyhteisön johtamiseen. Verkostohankkeen kehittämistyö vahvistaa opiskelijan osallisuutta ja osallistumista sekä henkilöstön osaamista yhteiskehittämisen, osaamisen jakamisen sekä tiiviin ja toiminnallisen verkostoyhteistyön avulla.

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt  

Byggstenarna för en välmående lärandegemenskap 

Projektet “Med studerandes språk” reflekterade i mars över vilka delar en välmående lärandegemenskap består av. Diskussionen sammanfattades i ett gemensamt webbinar för nätverket dit imponerande 89 lyssnare anslöt sig! Projektaktörer från Taitotalo, Sykli, Live och Suomen Diakoniaopisto deltog i planeringen av webbinariet om välmående ledarskap. Från början var det klart att vi ville undersöka faktorer som påverkar välmåendet i lärandegemenskapen från alla medlemmars perspektiv och lämna reflektionen kring ledarskapsteorier för en annan gång. Hur känner man igen en välmående och trygg lärandegemenskap? 

Den vise lär av sina misstag, men den riktigt vise lär sig också av sina framgångar 

Vi ville särskilt lyfta fram styrketänkande och upplevelsen av trygghet som byggstenar för en välmående gemenskap – element som varje individ kan bidra till i sitt arbete och sina studier och som man kan påverka genom sin egen handling varje dag. VD och doktor Kaisa Vuorinen talade om styrketänkande och positiv psykologi samt inspirerade oss att delta i undersökningen av karaktärsstyrkor och att lista våra egna arbets bästa egenskaper. När vi kan använda våra karaktärsstyrkor och få positiv respons på arbetet, blir lärandegemenskapen mångsidigt fungerande och dess medlemmar kan blomstra på sitt eget sätt. 

Trygghetskänslan påverkas förstås av många andra saker än bara engagerade team eller individer som använder sina styrkor, som Asta Vuorela, utbildningschef på Live, berättade för oss senare på eftermiddagen. För att bygga en säker arbetskultur krävs, utöver överenskomna och tillgängliga regler, normer och arbetssätt för medlemmarna i gemenskapen, också att känna igen styrkor, stärka delaktighet och gemenskap. När det gäller trygghetsfrågor är det viktigt att lära av utmanande situationer och, i linje med styrketänkandet, även av framgångar. Upplevelsen av trygghet kommer från värderingar och förstärks genom kommunikation och öppenhet. 

För att fira våren och främja välmåendet i vår gemenskap kan vi lyfta fram studerandes eller teammedlemmens kunskaper genom att berätta för varandra vad vi senast lärt oss av dem. Det genererar både arbetsglädje och känslan av trygghet och detta kan vi alla åstadkomma – studerande, lärare, ledare och hela personalen som arbetar i lärandegemenskapen. 

Skrivet av: Kaisa Nurkkala, SDO, projektet Med studerandes språk 

Nuorten, ammattiin opiskelevien työelämätaidot – Avain menestyksekkääseen tulevaisuuteen

28.2.2024

Työelämässä menestymiseen tarvitaan nykyään paljon enemmän kuin pelkkää ammattiosaamista. Nuorten on tärkeää kehittää monipuolisia työelämätaitoja, jotka auttavat heitä navigoimaan nopeasti muuttuvassa työympäristössä.

Viestintä on avainasemassa työelämässä. Työpaikalla tarvitaan taitoa ilmaista omat ajatukset selkeästi sekä suullisesti että kirjallisesti ja kuunnella muita aktiivisesti. Viestintätaidot ovat perusta hyville vuorovaikutussuhteille ja tiimityöskentelylle.

Nykyinen työelämä korostaa yhä enemmän myös yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa. Ammattiin opiskelevat kohtaavat monenlaisia tiimityötilanteita, ja kyky työskennellä saumattomasti erilaisten persoonallisuuksien kanssa on arvostettu taito. Ryhmätyötaidot, kuten vastuun ottaminen omasta roolista ja kyky jakaa tietoa, ovat korvaamattomia.

Työelämässä on enemmän muutoksia kuin koskaan aiemmin, ja kyky sopeutua nopeasti uusiin tilanteisiin on kullanarvoinen taito. Nuorten tulisi harjoitella joustavuutta ja avoimuutta uusille ideoille ja näkökulmille. Jatkuvasti kehittyvässä työympäristössä menestyvät ne, jotka näkevät muutoksen mahdollisuutena, ei uhkana.

Työelämän joustavuuden ja avoimuuden vaatimusten keskellä nuoren kannattaa panostaa myös omien tunnetaitojen kehittämiseen. Hyvät tunnetaidot auttavat toimimaan paineen alla, helpottavat kuormittavien työtilanteiden käsittelyä, vahvistavat itsetuntoa ja minäpysyvyyden tunnetta. Tunnetaitojen hallinta vähentää työn stressaavuutta ja lisää hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

Ammattiin opiskelevien työelämätaitojen kehittäminen on investointi tulevaisuuteen. Työelämätaidot eivät ole vain lisä, vaan välttämättömyys, joka mahdollistaa menestyksen monimuotoisessa ja vaativassa työympäristössä. Ammatillisen koulutuksessa on tärkeää tukea näiden taitojen kehittymistä koko opintojen ajan. Teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan vahva työelämätaitojen kivijalka, jonka pohjalle nuori voi rakentaa omaa ammatillista identiteettiään.

Ammatillisissa opinnoissa työelämässä tarvittavien taitojen kehittäminen on integroitu osaksi ammatillisten opintojen eri kokonaisuuksia. Ammatillinen vuorovaikutus kuuluu olennaisesti esimerkiksi sote-alan opintoihin ja opiskelijoiden kanssa harjoitellaan em. työelämässä tarvittavia taitoja: kuuntelua, tunnetaitoja, ryhmätyötaitoja, avoimuutta ja viestintää. Yhteisten aineiden eli YTO-aineiden opetuksessa työelämässä toimiminen -opintojakson tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan työelämässä tarvittavia taitoja. Kaikkiin opintoihin kuuluu myös alan arvojen, toimintaperiaatteiden, etiikan ja työyhteisössä toimimisen sekä yhteistyön oppimista, jota sitten syvennetään entisestään työelämässä oppimisen jaksoilla. Ennen työelämään harjoittelemaan lähtemistä on tärkeää, että nuorella on työelämän pelisäännöt tulleet tutuksi. Yhtä tärkeää on, että harjoittelun jälkeen puretaan yhdessä kokemuksia, jaetaan työelämästä mukaan tarttuneita oppeja ja kasvun hetkiä.

Opettajan ja ohjaajan tuki matkan varrella on erityisen tärkeää: vahva kiinnittyminen opintoihin myös helpottaa työelämään kiinnittymistä ja ammattilista kehittymistä. Neuvot, aika, positiivinen palaute ja kannustaminen vahvistavat nuoren ammatillista identiteettiä ja sisäistä motivaatiota. Itseohjautuvuuden vaatimus ei saa olla liian korkea, vaan nuorta on osattava tukea ja auttaa hänen tarvitsemallaan tasolla. Vahvan kivijalan rakentamiseen kannattaa panostaa, sillä sen kautta rakennetaan tulevaisuuden työelämätaitojen osaajia, joilla teknisen osaamisen lisäksi on vahva ammatillinen ja eettinen osaaminen.

Raija Salo, LHKK, Yhdessä!-hanke

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt  

Unga studerandes arbetslivsfärdigheter – en nyckel till en framgångsrik framtid

I dag krävs det mycket mer än bara yrkeskunskap för att lyckas i arbetslivet. Det är viktigt för unga att utveckla mångsidiga arbetslivsfärdigheter som hjälper dem att navigera i en snabbt föränderlig arbetsmiljö.

Kommunikation är nyckeln till framgång i arbetslivet. På arbetsplatsen behövs förmågan att tydligt uttrycka sina tankar både muntligt och skriftligt och att aktivt lyssna på andra.

Arbetslivet betonar alltmer samarbete med olika människor. Studerande inom yrkesutbildningen möter olika typer av teamarbetsituationer och förmågan att arbeta sömlöst med olika personligheter är en uppskattad färdighet.

Arbetslivet genomgår fler förändringar än någonsin tidigare och förmågan att snabbt anpassa sig till nya situationer är en ovärderlig färdighet. Unga bör öva på flexibilitet och öppenhet för nya idéer och perspektiv. I en ständigt utvecklande arbetsmiljö lyckas de som ser förändring som en möjlighet, inte som hot.

Goda känslomässiga färdigheter hjälper till att hantera stress, underlättar hanteringen av påfrestande arbetssituationer, stärker självkänsla och känslan av självständighet.

Att utveckla arbetslivsfärdigheter för studerande inom yrkesutbildningen är en investering i framtiden. Arbetslivsfärdigheter är inte bara ett tillägg utan en nödvändighet som möjliggör framgång i en mångsidig och krävande arbetsmiljö. Utvecklingen av arbetslivsfärdigheter är integrerad i olika delar av yrkesutbildningen. Professionell interaktion är en väsentlig del av till exempel studierna inom social-​ och hälsovårdssektorn, där studerande tränas i de ovan nämnda arbetslivsfärdigheterna: att lyssa, känslomässiga färdigheter, teamwork, öppenhet och kommunikation. Alla studier inkluderar även lärande av branschspecifika värden, arbetsprinciper, etik och samarbete inom arbetsgemenskapen, vilket sedan fördjupas ytterligare under lärande i arbetslivet. Innan man går in i arbetslivet är det viktigt att studerande är bekant med arbetslivets spelregler. Det är också viktigt att efter en period i arbetslivet gemensamt reflektera över erfarenheter, dela lärdomar och växa genom dem.

Lärarens och handledarens stöd längs vägen är särskilt viktigt: en stark anknytning till studierna underlättar också anpassningen till arbetslivet och yrkesmässig utveckling. Att satsa på att bygga en stark grund är viktigt, eftersom det är grunden för att skapa framtidens yrkeskunniga, som förutom teknisk kompetens också har en stark yrkesmässig och etisk kompetens.

Välitä! – Visa omtanke! Round Table – pyöreän pöydän asiantuntijat koolla

20.2.2024

Vaikuttavuus ja sen laadullinen ja määrällinen arviointi ovat kehittämistyön yksi keskeinen osa-alue. Me kaikki kaipaamme palautetta ja asiantuntemusta oman ja yhteisön oppimisen sekä kehittymisen tueksi. Välitä! – Visa omtanke! verkostohankkeet ovat saaneet asiantuntijatueksi sekä arvioinnin ja palautteen antamisen foorumiksi Round Table -asiantuntijaryhmän, joka kokoontui ensimmäisen kerran helmikuun alussa.

Asiantuntijaryhmän jäsenet edustavat sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus -ohjelman teemojen asiantuntemusta. Saamme ryhmästä tukea, apua ja palautetta opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien, oppilaitosyhteisön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, opiskelijoiden arjenhallinnan sekä hyvinvointijohtamisen kehittämiseen. Jo ensimmäisessä kokouksessa saimme kerättyä tutkittua tietopohjaa edellä mainittujen teemojen kehittämisen tueksi sekä ryhmän jäsenten näkökumia Round Table -työskentelystä. Asiantuntijaryhmän jäsenet saavat Round Table -yhteistyöstä alustan oman asiantuntemuksensa ja tutkimustyönsä levittämiseen sekä katsauksen ammatillisen koulutuksen arkeen.

Round Table -ryhmän jäsenet ovat

  • Liisa Postareff, Learn Well -tutkimusalueen vetäjä, Hamk Edu​
  • Minna Savolainen, toiminnanjohtaja, Nyyti ry​
  • Patrik Tanner, puheenjohtaja, SAKKI ry.​
  • Heli Turja, verkostokoordinaattori, Erilaisten oppijoiden liitto ry​
  • Susanna Ågren, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

Lisäksi kokouksissa on mukana koordinaatiohankkeen edustus sekä verkostohankkeiden projektipäälliköitä. Ensimmäisessä tapaamisessa saimme nauttia Hyvinvoivaa kasvua luva-alalta, Hymy ja Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus -hankkeiden esittelyistä ja asiantuntemuksesta. Round Table -asiantuntijaryhmä tulee kokoontumaan n. kaksi kertaa vuodessa, ja keskiössä on pureutuminen verkostohankkeista tehtävään kehittämistyöhön.

Kirjoittaja: Jonna Malmivuori, WinNova

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt  

Påverkan och dess kvalitativa och kvantitativa bedömning är en central del av utvecklingsarbetet. Vi behöver alla respons och expertis för att stödja vårt eget och det kollegiala lärandet samt som stöd för utveckling. Nätnätverksprojekten inom Välitä! – Visa omtanke! har fått stöd av experter samt ett forum för bedömning och respons från Round Table-​expertgruppen, som träffades för första gången i början av februari.

Medlemmarna i expertgruppen representerar sakkunskap inom teman för socialt hållbar yrkesutbildning. Från gruppen får vi stöd, hjälp och respons för att utveckla studerandes deltagande och möjligheter att påverka, jämställdhet och likabehandling i gemenskapen inom läroanstalten, studerandes vardagshantering och ledarskap för välbefinnande. Redan vid det första mötet samlade vi in forskningsbaserad kunskap för att stöda utvecklingen av ovanstående teman samt medlemmarnas synpunkter på Round Table-​arbetet. Medlemmarna i expertgruppen får genom Round Table-​samarbetet en plattform för att sprida sin expertis och forskning samt en översikt över yrkesutbildningens vardag.

Deltagarna i Round Table gruppen är

  • Liisa Postareff, Learn Well dragare för forskningområdet, Hamk Edu​
  • Minna Savolainen, verksamhetsledare, Nyyti ry​
  • Patrik Tanner, ordförande, SAKKI ry.​
  • Heli Turja, nätverkskoordinator, Erilaisten oppijoiden liitto ry​
  • Susanna Ågren, doktorand, Tampereen yliopisto

Dessutom deltar representanter från samordningsprojektet och projektledarna för nätverksprojekten i mötena och berättar om utvecklingsarbetet. Round Table-​expertgruppen kommer att träffas cirka två gånger om året, med fokus på att fördjupa sig i utvecklingsarbetet som görs inom nätverksprojekten.

Yhdessä opiskelijoiden asialla: Sosiaalisesti kestävä amis -verkostohankkeen innostava kohtaaminen

Tammikuun lopussa 2024 kohtasivat Suomen ammatillisen koulutuksen opiskelijajärjestöjen edustajat (OSKU ry ja SAKKI ry), opiskelijakuntien edustajat ja Sosiaalisesti Kestävä Amis -verkostohankkeen toimijat yhteistyökokouksessa, joka osoittautui paitsi antoisaksi myös lämpimäksi tapahtumaksi. Tuolit täyttyivät, keskustelu virisi, ja yhteishenki vahvisti kaikkien osallistujien yhteistä tahtoa tukea opiskelijoiden asioita.

Ennen kokousta kaikki osallistujat saivat lähettää etukäteen kysymyksiä, jotka olivat pohjana rakentavalle keskustelulle. Tieto virtasi, ymmärrys syveni, ja yhdessä löydettiin kehittämisen kohteita. Koulutuksen järjestäjien on tärkeää tietää, miten opiskelijajärjestöt toimivat, jotta opiskelijoita voidaan kannustaa mukaan toimintaan. Vastavuoroisesti opiskelijajärjestöjen on hyvä ymmärtää opiskelijatoiminnan ohjauksen reunaehtoja. Opiskelijat ovat kaiken keskiössä ja on tärkeää, että opiskelijat tulevat kuulluiksi heitä koskevissa asioissa.

Viimeinen kysymys herätti pohtimaan, miten saada monenlaiset opiskelijat mukaan opiskelijatoimintaan. Yhteinen nimittäjä oli vahva panostus opiskelijatoiminnan yhteishenkeen, turvalliseen ilmapiiriin ja arvostavaan, aitoon kohtaamiseen. Kokemuksesta kerrottiin, että henkilökohtainen kohtaaminen opiskelijatoiminnan ohjaajan kanssa on ollut tärkeässä roolissa toimintaan mukaan tulemisessa. Myös toisten opiskelijoiden kertomukset ovat saaneet opiskelijoita innostumaan ja osallistumaan. Eräs opiskelija kertoi, miten hän löysi itselleen uudesta oppilaitoksesta yhteisön ja ystäviä tutortoiminnasta. Opiskelijatoiminta toimii ympäristönä, jossa jokainen voi löytää oman paikkansa ja muodostaa merkityksellisiä yhteyksiä ja vahvistaa työelämävalmiuksia.

Keskustelussa jälleen korostui se, että opiskelijoiden kokonaisvaltainen hyvinvointi, yhteisöllisyys ja osallisuus ovat keskeisiä elementtejä rakennettaessa sellaista oppilaitoskulttuuria, joka kutsuu kaikkia mukaan.

Kirjoittaja: Katriina Turunen, Stadin AO

Kirjoittaja on Stadin AO:n opiskelijatoiminnan ja osallisuuden asiantuntija ja Sosiaalisesti kestävä amis -​​verkostohankkeen projektipäällikkö, jonka sydän sykkii amislaisille, yhteisöllisyydelle, osallisuudelle ja vaikuttamiselle.

Sosiaalisesti kestävä amis -​​verkostohanke on Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan koulutuksen järjestäjien (Careeria, Keuda, Luksia, Omnia, Varia ja Stadin AO) yhteinen unelma ja tahtotila vahvistaa amislaisten hyvinvointia, turvallisuutta, tasa-​​arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, yhteisöllisyyttä, vaikuttamista ja arjenhallintataitoja.

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt  

I januari 2024 träffades representanter för Finlands yrkesutbildningsstuderandeförbund (OSKU ry och SAKKI ry), studerandekårer och det Sosiaalisesti Kestävä Amis-​nätverksprojektet. Mötet var både givande och varmt, med fokus på att stödja studerandes angelägenheter. Deltagarna hade på förhand möjlighet att skicka in frågor, vilka låg till grund för konstruktiva diskussioner. Informationen flödade, förståelsen fördjupades, och tillsammans identifierades områden för utveckling.Diskussionen kretsade kring att förstå studerandeorganisationernas funktion, uppmuntra studerandeengagemang och skapa en inkluderande studerandeverksamhet. Vikten av gemenskap, trygghet och äkta möten betonades för att locka olika typer av studerande till deltagande. Övergripande betonades studerandes välbefinnande, gemenskap och delaktighet som centrala för att bygga en inkluderande utbildningskultur.

Vuosi 2023

Keskustelua sosiaalisesti kestävästä ammatillisesta koulutuksesta

8.12.2023

Mitä on sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus? Se on tasa-arvon, opiskelijoiden osallisuuden, arjenhallinnan sekä hyvinvointijohtamisen teemojen huomioimista ja kehittämistä ammatillisen koulutuksen arjessa. Mitä nämä asiat tarkoittavat käytännön tekoina ja toimintana? Välitä! – Visa omtanke! -verkosto järjesti OPH:n hankepäivässä lokakuussa 2023 dialogipiirin, jossa luotiin ja tuotettiin vastavuoroisesti ja vuorovaikutteisesti yhteistä ymmärrystä sosiaalisesti kestävästä ammatillisesta koulutuksesta. Dialogipiirin tallenne on nyt kuunneltavissa mm. Spotifyssa ja muissa podcastien jakopalveluissa, hakusana WinNova podcastit.

Suora linkki tallenteeseen: https://spotifyanchor-web.app.link/e/PvNn73aRkFb(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Kirjoittaja: Jonna Malmivuori, WinNova, Välitä!-koordinaatiohanke

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt  

Vad är socialt hållbar yrkesutbildning? Det handlar om att beakta och utveckla jämlikhet, studerandes delaktighet samt hantering av vardagen och välbefinnande i yrkesutbildningens vardag. Vad betyder det i praktisk handling och verksamhet? Visa omtanke! -nätverket arrangerade en dialogcirkel vid UBS:s projektdag i oktober 2023, där det gemensamma förståendet för socialt hållbar yrkesutbildning skapades och producerades ömsesidigt och interaktivt. Inspelningen av dialogcirkeln kan nu lyssnas på bl.a. Spotify och andra plattformar för podd-distribution, sökord WinNova podcasts. Direkt länk till inbandningen hittar du ovan.

Hevosalan opiskelijakuntien yhteistapaaminen Salpauksessa 

13.11.2023

Hevosalan oppilaitosten yhteistyöpäivät järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Perinteisesti yhteistyöpäiville kutsutaan hevosalan oppilaitosten henkilöstöä sekä muita hevosalan ammattilaisia keskustelemaan ajankohtaisista aiheista sekä kehittämään hevosalaa.  

Syksyn 2023 yhteistyöpäivien järjestäjänä toimiva Koulutuskeskus Salpaus kutsui paikalle myös hevosalan opiskelijakunnat ja tutorit. Yhteistapaaminen järjestettiin osana Hyvinvoivaa kasvua luonnonvara-alalla hanketta. Hanke on Opetushallituksen rahoittama, ja sen vetäjänä toimii Koulutuskeskus Brahe. Hankkeeseen on lisäksi sitoutunut viisi hevosalan oppilaitosta: Hevosopisto, Koulutuskeskus Salpaus, Harjun oppimiskeskus, Ylä-Savon ammattiopisto ja Kpedu. 

Salpauksessa hankkeen vetäjänä toimii hevostalouden tuntiopettaja Linda Kukkonen: ”Olen itse ollut mukana Ratsastajainliiton Nuoret Päättäjät -työryhmässä, joka toimii kansallisesti. Lukioaikoinani olin jonkin verran mukana myös Lukiolaisten liiton yhteistapaamisissa. Minulle oli selvää heti hankkeen alussa, että haluan mahdollistaa vastaavan toiminnan hevosalan ammattiin opiskeleville.” 

Paikalle saapui yhteensä 26 opiskelijaa, jotka edustivat neljää, hankkeessa mukana olevaa oppilaitosta (Salpaus, Brahe, Kpedu, Harju). “Hevosala on tietynlaisessa murroksessa ja on tärkeää, että nuoria kannustetaan avoimeen keskusteluun ja vaikuttamiseen. Yhdessä voimme vaikuttaa siihen, millaiseksi hevosala tulevaisuudessa kehittyy”, summaa Kukkonen. 

Opiskelijakuntien edustajat ryhmäkuvassa.
Opiskelijakuntien edustajat ryhmäkuvassa. Kuva: Linda Kukkonen. 

Päiväohjelma oli monipuolinen sisältäen ryhmäytymistä, vierailun Wahlsténin tehtaalle ja tehtaanmyymälään, tutustumisen raviurheilun nuorisotoimintaan (Teams-välitteisesti, Viena Kauppi, Teivon ravikeskus) sekä Ratsastajainliiton nuorisotoimintaan (Linda Kukkonen, Ratsastajainliiton Nuoret Päättäjät/Salpaus).Lisäksi tutustuttiin Juuso Holttisen ravitalliin ja Jokimaan kampuksen talleihin sekä suunniteltiin yhteistä toimintaa ja perustettiin yhteinen WhatsApp-ryhmä.  

Linda Kukkonen toteaa päivän annista: ”On tärkeää, että aktiiviset ja alalle vihkiytyneet nuoret tietävät, mitä kaikkea vapaaehtoinen toiminta hevosalalla voi nykypäivänä olla. Wahlstén valikoitui yhdeksi päivän kohteista paitsi sijaintinsa vuoksi, myös siksi, että varusteiden valmistus ja myynti on oleellinen osa hevosalaa ja mahdollinen urapolku hevosalan opiskelijoille.” 

Opiskelijat kävelevät sateisella tiellä.
Opiskelijat menossa vierailulle Wahlsténin tehtaalle ja tehtaanmyymälään. Kuva: Linda Kukkonen 

Opiskelijat olivat päivän sisältöön tyytyväisiä ja odottavat jo kovasti seuraavaa opiskelijakuntien yhteistapaamista, joka järjestetään Kpedussa Kaustisella keväällä 2024. Jatkossa opiskelijat toivoisivat yhteisen toiminnan sisältävän mm. leikkimielisiä oppilaitosten välisiä kilpailuja sekä yhteisten tapahtumien järjestämistä. Yksi asia piti pintansa opiskelijoiden loppupalautteessa: ”Parasta oli pulla ja toisiin tutustuminen!” 

Kirjoittaja Linda Kukkonen työskentelee hevostalouden opettajana Koulutuskeskus Salpauksessa. 

Harriet Bystedt hymyilee kameralle.

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt  

Gemensam träff vid Salpaus för studerandekårerna inom hästnäringen  

Samarbetsdagar för utbildningsaordnare inom hästnäringen hålls två gånger per år, på våren och på hösten. Traditionsenligt bjuds personal inom utbildning och yrkesfolk in för att diskutera aktuella ämnen och för att utveckla hästnäringen.  

Koulutuskeskus Salpaus, stod som är värd för höstens 2023 samarbetsdagar och till dem bjöds även studerandekårer och tutorer in. Mötet arrangerades inom projektet Hyvinvoivaa kasvua luonnonvara-alalla som är ett av UBS finansierat utvecklingsprojekt och som koordineras av koulutuskeskus Brahe.  

Programmet bestod av gruppbildning, besök till fabrik och fabriksbutik samt att bekanta sig med ungdomsverksamheten inom trav och ridförbundet. Vidare bekantade sig deltagarna också med ridstall och grundade en diskussionsgrupp.  

Linda Kukkonen som är projektledare konstaterade att det är viktigt att aktiva och engagerade unga människor inom hästnäringen vet vad frivilligt arbete kan innebära i dagens samhälle. Studerande var nöjda med dagens innehåll och ser redan fram emot nästa gemensamma möte för studerandekårerna. 

Linda Kukkonen, Koulutuskeskus Salpaus

Opiskelijakunta kylässä

26.10.2023

Sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus rakennetaan yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Yhtenä Sosiaalisesti kestävä amis -verkostohankkeen tavoitteena on järjestää osatoteuttajien kesken opiskelijakuntavierailuja toisiin oppilaitoksiin. Ensimmäinen vierailu toteutettiin Variaan syyskuun 2023 lopulla. Jännitystä oli ilmassa puolin ja toisin.

Vierailujen tarkoituksena on antaa opiskelijakunnille mahdollisuus tutustua toisten oppilaitosten opiskelijatoimintaan ja verkostoitua toistensa kanssa. Hanketoimijoina toivomme saavamme opiskelijoilta arvokasta tietoa, mielipiteitä ja kehittämisajatuksia opiskelijatoiminnan vahvistamiseksi ja hankkeen tavoitteiden kirkastamiseksi. Hankkeen kantavana voimana on opiskelijoiden ääni.

Varian opiskelijatoiminnan koordinaattori Lea Koskinen järjesti ensimmäiselle vierailulle toimivat puitteet. Aiheeksi oli valikoitunut hankkeen yksi alateemoista, arjenhallintataidot, joita opiskelijat pääsivät pohtimaan pienryhmissä ja esittämään tuotoksensa kaikille. Opiskelijat tarkastelivat arjenhallintataitojen vahvistamisen ratkaisuja neljästä näkökulmasta käsin: miten opiskelija voi vaikuttaa, mitä henkilökunta voi tehdä, millainen rooli opiskelijakunnalla on ja mitä vastuuta yhteiskunnalla on. Arjenhallintataitojen haasteet tunnistettiin ja ratkaisuehdotukset olivat kypsiä, kokemuksesta nousevia ja lähes valmiina toteutettaviksi.

Opiskelijat näkivät, että jokainen voi vaikuttaa arjenhallinnanhaasteisiin kehittämällä itselle sopivan kokoisia rutiineja pieninä palasina ja askel kerrallaan. Koettiin, että armollisuus itseään kohtaan on tärkeässä roolissa, jotta motivaatio pysyy hyvänä ja muutokset ovat pysyviä. Arjenhallintataitojen peruspalikoilla on paikkansa; uni, terveellinen ruokavalio, liikunta, mielenhyvinvointi ja stressinsäätely tulivat esiin eri puheenvuoroissa. Opiskelijat toivat myös esiin, että puhelimen käytön säätely parantaa hyvinvointia.

Henkilöstöltä opiskelijat toivovat tukea ja neuvoja arjenhallintataitojen haasteisiin. Pallottelu eri tukipalvelujen välillä ei tue erilaisista haasteista kärsiviä. Itseäni erityisesti puhutteli palaute siitä, että oppilaitoksen tiedon jakamisen ja viestinnän tulisi olla selkeää ja oikea-aikaista. Opiskelijoilta ei voida vaatia hyvää ajankäytön suunnitelmaa, jos lukujärjestykset ja muut suunnitelmat tulevat lyhyellä varoitusajalla ja sovituista asioista ei pidetä kiinni organisaation sisällä. Henkilöstön osaamisen kehittämistä esitettiin, jotta opetus- ja ohjaushenkilöt tietäisivät, millaisia haasteita esimerkiksi mielenterveyden kanssa painivilla opiskelijoilla on. Tällöin ymmärrystä ja arjen tukea olisi helpompi saada myös opettajilta opetuksen ohessa.

Opiskelijakunta nähtiin merkittävässä roolissa. Opiskelijoiden ehdotus vertaistukitoiminnasta ja hyvinvointiaiheisten päivien järjestämisestä osoittavat, että opiskelijat haluavat olla aktiivisia toimijoita omassa hyvinvoinnissaan. Sosiaalinen media nähtiin hyvänä tiedonjakokanavana, ja toisten kohtaaminen ja ”Miten menee?” -kysymys on edelleen paikallaan kaikkien kesken.

Yhteiskunnallinen vastuu on tässä asiassa suuri. Opiskelijat korostivat henkisen hyvinvoinnin tärkeyttä ja painottivat, että kiusaaminen voi olla näkymätöntä ja vaikeasti havaittavaa. He nostivat esiin myös taloudellisen puolen: opiskelijoiden ei tulisi olla ainoa ryhmä, joka joutuu ottamaan lainaa peruskuluihinsa. Voiko arkea hallita, jos on pakko käydä töissä ja opiskella samaan aikaan. Työnantajia opiskelijat kehottivat kiinnittämään huomiota osa-aikatyöhön kykeneviin työntekijöihin, tarjoten mahdollisuuden tarvittaessa tasapainoiseen työn ja opiskelun yhdistämiseen.

Kokemuksemme opiskelijakuntavierailusta Variaan osoittaa, että opiskelijoiden ääni on asiantunteva ja tärkeä. Arjenhallinta ei ole vain yksilön vastuulla, vaan se vaatii tukea oppilaitoksilta ja yhteiskunnalta. Haluamme hankkeena olla vahvistamassa arjenhallintataitoja, jotta opiskelijaelämä voisi olla tasapainoista ja merkityksellistä kaikille opiskelijoillemme. Varian vierailu oli vasta alkua – meillä on edessämme vielä viisi vierailua ja mahtavia opiskelijatapaamisia. Mitähän me saammekaan aikaan.

Minun näköinen arki. Millaisista asioista arjenhallinta rakentuu? Mihin voin itse vaikuttaa ja mihin täytyy sopeutua? Kuvassa arjenhallinnan osa-alueet: minä, ihmissuhteet, tehtävät ja vastuut sekä palvelut ja talous.
Arjenhallinta koostuu useista asioista.
On tärkeää tunnistaa mihin asioihin voi itse vaikuttaa ja mihin täytyy sopeutua.

Katriina Turunen, Stadin AO

Kirjoittaja on Stadin AO:n opiskelijatoiminnan ja osallisuuden asiantuntija ja Sosiaalisesti kestävä amis -​verkostohankkeen projektipäällikkö, jonka sydän sykkii amislaisille, yhteisöllisyydelle, osallisuudelle ja vaikuttamiselle.

Sosiaalisesti kestävä amis -​verkostohanke on Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan koulutuksen järjestäjien (Careeria, Keuda, Luksia, Omnia, Varia ja Stadin AO) yhteinen unelma ja tahtotila vahvistaa amislaisten hyvinvointia, turvallisuutta, tasa-​arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, yhteisöllisyyttä, vaikuttamista ja arjenhallintataitoja.

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt 

Studerandekår på besök 

Ett av målen i nätverksprojektet Socialt hållbar yrkes (Sosiaalisesti kestävä amis) är att arrangera studerandekårsbesök mellan olika utbildningsanordnare. Besöken syftar till att ge studerandekårerna möjlighet att bekanta sig med aktiviteter vid andra läroanstalter, att nätverka med varandra och studerandes röst är den drivande kraften i projektet. 

Temat för det första besöket till Varia var vardagshantering, som studerande reflekterade över presenterade för varandra. Studerande diskuterade möjligheter att stärka vardagshantering ur fyra perspektiv: hur studeranden kan påverka, vad personalen kan göra, vilken roll studerandekåren har och vilket ansvar samhället har. Utmaningar identifierades och lösningsförslag gavs. 

Studerande insåg att var och en kan påverka sin egen vardagshantering genom att utveckla egna rutiner och genom att vara nådig mot sig själv. Också grundstenarna i vardagshantering, såsom sömn, hälsosam kost, motion, mental välbefinnande och stresshantering, framkom samt att reglering av mobilanvändning förbättrar välbefinnandet. 

Studerande önskar stöd och råd från personalen gällande vardagshantering och att informationsdelning och kommunikation bör vara tydligt och i rätt tidpunkt. Vidare önskades kompetensutveckling bland lärares och handledare gällande mental hälsa, vilket underlättar deras förståelse och vardagligt stöd. 

Också förslag om kamratstöd och att arrangera välmåendedagar visar att studerande vill själva vara aktiva aktörer i sitt välbefinnande och frågan “Hur mår du?” är fortfarande relevant bland alla. Vidare kom också samhällets och den ekonomiska rollen i livshanteringen fram, samt möjligheter till att balansera mellan studier och arbetsliv.  

Vår erfarenhet av studerandekårsbesöket visar att studerandes röst är viktig, vardagshantering är inte bara individens ansvar, det kräver också stöd från läroanstalten och samhället. Vi vill stärka vardagshanteringen för att göra studielivet balanserat och meningsfullt för alla våra studerande. Detta besök var bara början – vi har ytterligare fem besök och fantastiska möten med studerande framför oss. Undrar vad vi kommer att åstadkomma tillsammans. 

Katriina Turunen, Stadin AO

Kohtaamisista valoa lokakuiseen arkeen

17.10.2023

Helsingin keskustakirjasto Oodi tarjosi puitteet Välitä! – Visa omtanke! -verkoston ensimmäiselle lähikohtaamiselle ke 11.10.2023.

Välitä! -verkostohankkeen ryhmäkuva Oodi kirjaston portaissa helsingissä.

Pohdimme verkoston voimalla sosiaalisesti kestävää ammatillista koulutusta kehittävissä hankkeissa tähän mennessä kohdattuja haasteita ja onnistumisia. Pohdinnasta saimme matkaeväitä tulevalle verkostotaipaleella: Mistä haluamme jatkossa vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia? Mihin kehittämistyön kokonaisuuksiin hankkeiden vetäjät kokevat tarvitsevansa vertaistukea ja laajempaa viitekehystä? Missä asioissa kaivattaisiin sparrausta ja lisäasiantuntemusta? 

Välitä! -verkostohankkeen tapaaminen Oodissa Helsingissä. 11 henkilöä tutustuu fläppitaulun kirjoituksiin.
Välitä! – Visa omtanke! poppoo pohtimassa haasteita ja onnistumisia

Hankeverkoston toimijat ovat tähänastisella hanketaipaleella kokeneet haasteiksi mm. resurssit, nopeasti muuttuvan toimintaympäristön sekä vaikuttavuuden arvioinnin. Onnistumisen kokemuksia ovat tuottaneet mm. verkoston hyvä yhteishenki, sitoutuneet ja motivoituneet hankekumppanit sekä aidosti merkitykselliset tavoitteet.  

Yhteinen Helsingin retkemme jatkui to 12.10. OPH:n hankepäivällä Hakaniemenrannassa. Hankepäivän aikana Välitä! – Visa omtanke! -​verkosto järjesti dialogipiirin, jossa sisäkehällä istuvat verkostohankkeiden vetäjät keskustelivat mm. tasa-​arvosta, osallisuudesta, arjenhallinnasta sekä hyvinvointijohtamisesta eli sosiaalisesti kestävän ammatillisen koulutuksen keskeisistä teemoista. Ulkopiiri osallistui myös keskusteluun ja sai bongata keskustelusta omalle oppilaitokselle tärkeitä kehittämiskohteita keskustelun teemoja kiteyttävään soske-​amisbingoon. Välitä!-​dialogipiirissä tavoitteena oli luoda ja tuottaa vuorovaikutteisesti ja vastavuoroisesti yhteistä ymmärrystä sosiaalisesti kestävämpään ammatilliseen koulutukseen.  

Dialogipiirin sisäkehällä kuuden verkostohankkeet vetäjät piirissä.
Dialogipiirin sisäkehällä kuuden verkostohankkeet vetäjät (piirissä vasemmalta oikealle):
  • Teppo Palonen, WinNova, Sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus 
  • Kaisa Nurkkala, SDO, Opiskelijan äänellä 
  • Susanna Eerola, EKAMI, Ketterä Kaakko 
  • Katriina Turunen, Stadin AO, Sosiaalisesti kestävä Amis 
  • Piritta Maarala, Brahe, Hyvinvoivaa kasvua luva-alalla 
  • Maria Käkelä, Saku ry, Hymy 

OPH:n han­ke­päi­vän ma­te­ri­aa­lit(siir­ryt toi­seen pal­ve­luun)(siirryt toiseen palveluun)

Jonna Mal­mi­vuo­ri, WinNova 

Sam­man­drag på svens­ka av Har­riet Bys­tedt 

Möten som lyser upp ok­to­ber­var­da­gen 

Hes­ling­fors cent­rum­bioblio­tek Ode erb­jöd ra­mar­na för det förs­ta lo­ka­la mötet inom Vä­li­tä! Visa om­tan­ke! nät­ver­ket den 11 ok­to­ber 2023. Med hjälp av nät­ver­kets styr­ka reflek­te­ra­de vi under ef­ter­mid­da­gen över ut­ma­nin­gar och framgångar vi har stött på hit­tills i ut­vecklings­verk­sam­he­ten, som syf­tar till att ut­veckla socialt hållbar yr­ke­sut­bild­ning. Från dessa reflek­tio­ner fick vi färd­kost för kom­man­de nät­verk­sträf­far: Vad vill vi fort­sät­ta att ut­by­ta er­fa­ren­he­ter och tan­kar om? Vilka områden inom ut­veckling­sar­be­tet upple­ver pro­jekt­le­dar­na att de be­hö­ver kam­rats­töd och en bre­da­re re­fe­rens­ram? Vilka områden skul­le kunna dra nytta av coac­hing och yt­ter­li­ga­re expertis? 

Dis­kus­sio­nen fort­sat­te under föl­jan­de dag när Ut­bild­ningss­ty­rel­sen ar­ran­ge­ra­de en pro­jekt­dag i Hag­näs. Då ar­ran­ge­ra­de Vä­li­tä! Visa om­tan­ke! nät­ver­ket en dia­logcir­kel där pro­jekt­le­dar­na (sit­tan­des i den inre cir­keln) dis­ku­te­ra­de cent­ra­la teman inom socialt hållbar yr­ke­sut­bild­ning, såsom jäms­tälld­het, de­lak­tig­het, var­dags­han­te­ring och han­te­ring av välmående. Den yttre cir­keln del­tog också i dis­kus­sio­nen och fick iden­ti­fie­ra utvecklingsområden som var vik­ti­ga för sin egen lä­roans­talt genom att spela socialt hållbar yr­ke­sut­bild­ning bingo. Målet med dia­logcir­keln var att skapa och ge­men­samt förstå en mer socialt hållbar yr­ke­sut­bild­ning genom in­te­rak­tiv och öm­se­si­dig kom­mu­ni­ka­tion. 

Jonna Mal­mi­vuo­ri, WinNova 

Pitääkö olla huolissaan?

5.10.2023

Miten voi löytää kavereita? Miten omaa mielenterveyttä voi vahvistaa? Mitä voi tehdä, jos oma ala ei tunnukaan itselle sopivalta? Esimerkiksi näitä asioita opintonsa aloittaneet opiskelijat miettivät Suomen Diakoniaopistossa.

Osallistuja kirjoittaa kysymyksiä flappitaululle.

Paneelikeskustelun kysymykset kirjoitettiin näkyville.

Opiskelijan äänellä -​hanke (OPH) kokosi yhdessä Merkityksellisiä kohtaamisia (OKM) -​hankkeen yhteisövalmentajien kanssa opiskelijoilta nimettömästi huolenaiheita ja kysymyksiä, jotka uuteen oppimisyhteisöön liittyessä ja uuden elämäntilanteen äärellä mietityttävät. Ajatus Pitääkö olla huolissaan -​paneelikeskustelusta nousi jo vuonna 2019 ESR-​rahoitteisessa Voimaa opiskeluun -​hankkeessa, missä paneelia on ensi kertaa pilotoitu. Halusimme nostaa paitsi opiskelijoiden äänen ja huolet, myös erilaisten oppimisyhteisössä työskentelevien ammattilaisten osaamisen paneelin keskiöön ja palauttaa koronan jälkeen yhteiset keskustelut oppilaitoksen arkeen.

Pitääkö olla huolissaan -paneelikeskustelun kaksi asiantuntijaa istuvat vierekkäin.

Paneeliin osallistuneet opinto-ohjaaja Ella ja hanketyöntekijä
Laura keskittyvät pohtimaan opiskelijoiden kysymyksiä.

Mikä ihmisiä huolettaa?

Yhteisövalmentajat kutsuivat opiskeluhuollon osaajia panelisteiksi, minkä lisäksi paneeleissa olivat äänessä tällä kertaa myös mm. tutor-​opiskelijat, opettajat sekä opinto-​ohjaajat. Panelistit saivat tutustua kysymyksiin etukäteen ja valmistautua osin aika vaikeisiinkin kysymyksiin vastaamiseen. Opiskelijoilta kerättiin yhteensä kymmeniä erilaisia kysymyksiä, joita yhdisti lopulta muutama teema esimerkiksi yksinäisyys ja kiusaamisen kokemukset, paine itsenäistyessä ja oman talouden hallinnassa, mielenterveyden haasteet sekä huoli opintojen etenemisestä ja oikeasta alavalinnasta.

Mikä siis neuvoksi?

Panelistit tarkastelivat kysymyksiä erilaisista näkökulmista ja vaikkapa kysymys, mitä voi tehdä, jos kokee itsensä yksinäiseksi, tuotti erilaisia ajatuksia, kun kysymykseen vastasi kuraattori, opinto-​ohjaaja tai opiskelijan vertainen. Se olikin yksi paneelin tärkeistä tavoitteista: vaikeisiin kysymyksiin on harvoin yhtä oikeaa vastausta, vaan asiaa voi tarkastella monesta näkökulmasta ja jo asiasta keskusteleminen voi auttaa ymmärtämään itseään ja tilannettaan paremmin.

Koska moni tärkeä kysymys ei mahtunut käsiteltäväksi paneelissa, lupasimme opiskelijoille vastata heidän kysymyksiinsä myöhemmin myös muilla tavoilla. Jos jonkinlaisen yleisen ohjeen poimin panelistien puheenvuoroista ja ohjeista hyvinkin erilaisissa tilanteissa toimimiseen, se kuuluisi jotenkin näin: älä jää yksin huoliesi kanssa, vaan juttele niistä mahdollisimman pian jonkun kanssa. Harvoin vaikealta tuntuvat asiat poistuvat itsestään tai muuttuvat helpommiksi, kun aikaa kuluu. Jokainen voi kysyä kuulumisia ja pysähtyä hetkeksi kuuntelemaan, miten kaveri voi tänään.

Kaisa Nurkkala, SDO, Opiskelijan äänellä -​hanke

Suomen Diakoniaopiston (SDO) koordinoimassa Opiskelijan äänellä -​hankkeessa 17 koulutuksen järjestäjän muodostama verkosto kehittää innovatiivisia malleja opiskelijoiden osallisuuden, osaamisidentiteetin, toimintakyvyn ja arjentaitojen vahvistamiseen sekä hyvinvoivan oppimisyhteisön johtamiseen. Verkostohankkeen kehittämistyö vahvistaa opiskelijan osallisuutta ja osallistumista sekä henkilöstön osaamista yhteiskehittämisen, osaamisen jakamisen sekä tiiviin ja toiminnallisen verkostoyhteistyön avulla.

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt

Behöver man vara orolig?

Hur kan man hitta vänner? Hur kan man stärka sin egen mentala hälsa? Vad kan man göra om ens eget bransch inte känns rätt? Dethär är exempel på på frågor som studerande som har börjat sina studier vid Suomen Diakoniaopisto funderar över.

Två projekt samlade anonymt in orosämnen och frågor från studerande gällande lärsamhället, frågor som oroar dem när de ansluter till det nya lärsamhället och när de befinner sig vid en ny livssituation. Paneldebatten “Behöver man vara orolig” har piloterats år 2019 och nu ville vi återuppta de gemensamma samtalen. Vi ville lyfta fram inte bara studerandes röst och oro, utan också placera kompetensen hos olika yrkespersoner som arbetar inom lärsamhället i centrum för panelen och återuppta samtalen.

Vad oroar människor?

Det samlades frågor från studerande som berörde ex ensamhet och mobbning, trycket att bli självständig och hantera sin egen ekonomi, utmaningarna för den mentala hälsan samt oron över framsteg i studierna och rätt val av branch. Samhällskoordinatorerna kallade in expertis inom studiehandledning som panelister, och denna gång hördes också tutorer, lärare och studiehandledare som diskuterade frågorna i panelen.

Vilka är då råden?

Panelisterna granskade frågorna från olika perspektiv och till exempel frågan om vad man kan göra om man känner sig ensam väckte olika tankar när kuratorn, studiehandledaren eller studiekamraten svarade på frågan. Det var en av panelens viktigaste mål – svåra frågor har sällan ett rätt svar, utan ämnet kan betraktas från olika perspektiv och att diskutera kan hjälpa till att bättre förstå sig själv och sin situation.

Sammanfattningsvis kunde ett generellt råd från panelisterna vara: Bli inte ensam med dina bekymmer, utan prata om dem så snart som möjligt med någon. Saker som upplevs svåra försvinner sällan försvinner eller blir inte heller lättare bara genom att tiden går. Alla kan stanna upp för en stund för att fråga hur någon mår och för att lyssna in svaret.

Kaisa Nurkkala, SDO, Opiskelijan äänellä -​hanke

Hyvinvointi luodaan yhdessä

26.9.2023

Neljä nuorta yhdessä katsovat horisonttiin keskellä viljapeltoa.

”Väsyttää, en osaa, ei kiinnosta, ei kannata, korona ja sota.”

”Hankkeita, uudistuksia, kiire, Wilma, Moodle, sähköpostit, tekstiviestit, Whatsapp -​viestit, palaverit, webinaarit, jatkuva oppiminen, kehittäminen, opettaminen, verkostot.”

Opiskelijoilla on lukemattomia syitä siihen, miksi koulunkäynti ei suju.

Oppilaitosten henkilöstöllä on lukemattomia syitä, miksi arjen pyörittäminen vie voimat.

Jaksamisen ja oppimisen tueksi ja avuksi on luotu opiskeluhuolto, jossa hyvinvointia tulisi luoda yhteisöllisesti ja yhdessä, jotta pystyisimme tukemaan opiskelijan jaksamista kaiken muutoksen keskellä.

Mutta miten luoda yhteisöllisyyttä aikana, jolloin vakaan pohjavirran löytäminen on yhä vaikeampaa? Henkilöstö vaihtuu, oppilaitoksia yhdistetään, etäopetusta kehitetään, hyvinvointialueiden järjestelmät luodaan. Ollaan, eletään ja opitaan läsnä ja etänä henkilökohtaisen suunnitelman mukaan, omaa polkua kulkien, yhä enemmän yksin. Kuhunkin tarpeeseen nimetyn palveluverkoston virkailijaa etsien. Miten tähän aikaan enää mahtuu käsite yhteisöllisyys?

Meillä on psykologeja, kuraattoreita, terveydenhoitajia, opettajia, erityisopettajia ja opinto-​ohjaajia. Rehtoreita, opintosihteereitä sekä keittiöhenkilökuntaa. Kaikki he toimivat opiskelijan parhaaksi, yrittäen tukea opiskelijaa oppimaan, jaksamaan etenemään elämässään eteenpäin.

Kaikki voivat toimia tahollaan ja verkostokin kannattelee, mutta silti esitämme kukin tahollamme kysymyksiä: Meneekö asiat oikeaan suuntaan? Onko tuki oikea-​aikaista tai oikeanlaista?

Mistä saisimme vielä vahvistusta sille, että olisimme yhdessä menossa eteenpäin kohti jotakin parempaa, joka auttaa? Siihenhän patistaa meitä myös uusi hallitusohjelma. Mistä vielä eväitä siihen, että keskeyttämiset vähenisivät, opiskelijat valmistuisivat, työllistyisivät ja voisivat paremmin? Miksi tämä jo luotu järjestelmä ei riitä?

Ja ennen kaikkea: Miten luoda tavoitteet ja menetelmät sille, miten yhteinen opiskeluhuoltotyö toimisi vielä enemmän yhdessä luotuja tavoitteita kohti?

Lähdimme Rovala-​Opistossa yhdessä opiskeluhuollon psykologin kanssa ratkomaan näitä kysymyksiä aikana, jolloin psykologeja on oppilaitoksissa todella vähän. Opiskeluhuollon psykologin oli tässä ajassa mahdotonta ottaa vastaan sitä määrää opiskelijoita, joilla olisi ollut tarve saada hänen apuaan. Mietimme, voisivatko opettajat arjessaan jotenkin lisätä opiskelijoiden hyvinvointitaitoja? Tärkeänä reunaehtona oli, että opettajien käyttämät keinot tulee olla heidän perustehtävänsä mukaisia. Opettajat eivät ryhtyisi paikkaamaan psykologiresurssin vajetta.

Opettajat eivät voi tehdä psykologin töitä, mutta psykologi halusi antaa välineitä opettajille arjen työtilanteisiin. Sen vuoksi pidettiin opettajille työpajoja psykologisen joustavuuden taidoista, joita voisi viedä opetustyön arkeen. Psykologin työkalupakista löytyi keinoja pilkkoa ongelmia niin pieniksi ja konkreettisiksi, jotta voitiin tunnistaa, miten oppilaitoksen henkilökunnan toiminnalla voisi käytännössä ongelmienratkaisuun vaikuttaa. Opettajien ja psykologin yhteistyönä psykologian termit ja käsitteet käännettiin opetusarjelle sopivampaan muotoon.

Lähdimme toteuttamaan psykologi-​opettaja -​yhteistyönä työpajoja, joissa opiskelijoiden kanssa käsittelimme mm. psykologisen joustavuuden taitoja ja teimme valintapistetyöskentelyä. Lähtökohtana meillä oli kysymys: Miten vähentää opiskelijoiden poissaoloja? Testasimme, oliko näistä taidoista apua tämän haasteen kohdalla. Opimme, että työskentelyn tulee olla konkreettista pohdintaa ja tekemistä, työskentelyä yksin ja pienissä ryhmissä.

Opiskelijoiden kanssa työskentelyn jälkeen määrittelimme henkilöstökokouksessa yhteiset tavoitteet sille, mitkä ovat oppimisen tavoitteet meidän oppilaitoksessa. Tunnistimme tärkeimmiksi opiskelutaidoiksi vuorovaikutuksen ja yhdessä toimimisen taidot, elämänhallinnan taidot, oppimisen taidot sekä motivaatio ja merkityksen tunnistamisen taidot.

Kun olimme määritelleet omat oppimisen tavoitteemme, laadimme osana opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämisen hanketyötä Rovala-​Opiston hyvinvoinnin vuosikellon, johon yhteiset tavoitteet kirjattiin ja ajoitettiin.

Suunnittelimme yhteisöllisiä menetelmiä sille, mitkä asiat, tapahtumat ja tilaisuudet voisivat tukea tavoitteisiin pääsyä. Liitimme myös opiskelijakunnan toiminnan osaksi vuosikelloamme.

Näiden työskentelysessioiden välillä kokoontui opiskeluhuoltoryhmä. Siellä tarkastelimme kunkin vaiheen tuloksia ja mietimme, miten jatkamme työskentelyä eteenpäin. Kun meillä on oma hyvinvoinnin vuosikello, opiskeluhuoltoryhmä toimii osana sitä ja olipa henkilöstöresurssi tai vaihtuvuus opiskeluhuoltoryhmän henkilöstössä mikä tahansa, työntekijä hyppää mukaan prosessiin, joka on määritelty ja jonka tuloksellisuutta arvioidaan opiskeluhuoltoryhmän kokouksissa säännöllisesti. Täten hyvinvointia luodaan jatkumona ja yhdessä riippumatta siitä, tapahtuuko opiskeluhuollon henkilöstössä vaihtuvuutta.

Tänä lukuvuonna testaamme hyvinvoinnin vuosikelloamme, ja toivomme että nämä toimenpiteet veisivät meitä taas jotakin uutta kohti ja saisimme vastauksia edes johonkin niistä kysymyksistä, jotka meitä arjessa ahdistavat: mitkä ovat oikeita ja oikea-​aikaisia keinoja sille, että opiskelijat oppisivat, voisivat hyvin ja valmistuisivat ammatteihin ja pystyisivät elämään hyvää elämää.

Kirjoittaja Sari Laatikainen, Ammatillisen koulutuksen vastaava opettaja, Rovala-​Opisto

Rovala-​Opisto on mukana Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus(siirryt toiseen palveluun) -​kehittämishankkeessa yhdessä neljäntoista muun ammatillista koulutusta järjestävän kansanopiston kanssa. Hankkeessa edistetään opiskelijoiden osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-​arvoa sekä hyvinvointijohtamista oppilaitosyhteisöissä. Hanke on osa valtakunnallista Välitä -​hankeverkostoa, jossa vahvistetaan eri hankkeiden yhteistyönä sosiaalisesti kestävää ammatillista koulutusta.

Tutustu Rovala-​Opistossa kehitettyyn Hyvinvoinnin vuosikelloon(siirryt toiseen palveluun).Lisätietoja hankkeen kehittämistyöstä ja vuosikellon hyödyntämisestä opetustyössä: koordinaattori Anni Henricson, anni.henricson(at)kansanopistot.fi.

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt: 

Välstånd främjas tillsammans

”Trött, jag kan inte, inte intresserad, lönar sig inte, corona och krig.” 

”Projekt, förnyelser, stress, Wilma, Moodle, e-​post, textmeddelanden, WhatsApp-​meddelanden, möten, webinarier, kontinuerligt lärande, utveckling, undervisning, nätverk.” 

Studerande har otaliga skäl till varför skolgången inte fungerar. 

Personalen vid läroanstalterna har otaliga skäl till varför vardagen är utmattande. 

 
För att stöda välbefinnandet och lärande har det skapats en studerandevård, där välmående ska främjas gemensamt och tillsammans för att kunna stöda studerande i all förändring. 

Men hur skapar man gemenskap i en tid då det blir allt svårare att hitta en stabil grundström? Personalen byts ut, utbildningsanordnare slås samman, distansundervisning utvecklas, system för välfärdsområden skapas. Vi är där, lever och lär oss, närvarande och på distans enligt personliga utvecklingsplaner, vandrar vår egen väg, allt mer ensamma. Hur får begreppet samhörighet plats i denna tid? 
 

Vi har psykologer, kuratorer, hälsovårdare, lärare, speciallärare och studiehandledare. Rektorer, studiesekreterare och kökspersonal. Alla arbetar för studerandes bästa och försöker stödja dem i lärandet och att orka ta sig fram i livet. 

Alla kan agera på sitt håll och nätverket stöder också, men ändå ställer vi alla frågor på våra håll: Går det åt rätt håll? Är stödet i rätt tid och av rätt slag? 
 

Var skulle vi kunna få ytterligare bekräftelse på att vi tillsammans är på väg mot något bättre som hjälper, så som det nya regeringsprogrammet uppmanar oss till? Var skulle vi kunna få ännu mer resurser för att minska avbrott i studierna, se till att studerande fullföljer sina utbildningar, får jobb och mår bättre? Varför räcker inte det befintliga systemet till? 

I exemplet ovan beskrivs hur Rovala-​opisto skapar mål och metoder för att den gemensamma studerandevården ska fungera ännu mer mot gemensamt uppsatta mål via en årsklocka för välmående. 

Sari Laatikainen, Ammatillisen koulutuksen vastaava opettaja, Rovala-​Opisto  

Välittävät ja vastuulliset ammatillisen koulutuksen verkostot

4.8.2023

Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat asemoituneet tärkeiksi tavoitteiksi ammatillisen koulutuksen kentällä. OPH edistää kehittämisrahoituksella sosiaalisesti vastuullista ammatillista koulutusta, ja vuoden 2023 alkupuolella yhdeksän kehittämishanketta on startannut toimintansa eri puolilla Suomea osallistaen kehittämisverkostoihin n. 75 oppilaitosta. Välitä! – Visa omtanke! on valtakunnallinen vertaiskehittämisen yhteisö, jonka tarkoituksena on koota yhteen sosiaalista vastuullisuutta kehittävät hankkeet ja mahdollistaa yhteiskehittäminen ja kokemusten jakaminen etä- ja lähitapaamisia sekä digitaalisia alustoja hyödyntäen.

Mitä sitten on sosiaalisesti vastuullinen ammatillinen koulutus? Kehittämisen teemat kertovat tarinaansa siitä, mihin ammatillisten oppilaitosten arjessa pureudutaan: opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, arjenhallinta ja hyvinvointijohtaminen. Teemat ovat laajoja ja ne konkretisoituva arjessa ja kehittämishankkeissa eri tavoin, esimerkkeinä opiskelijakunta- ja tutortoiminta, kiusaamisen ja häirinnän ehkäiseminen, mielen hyvinvointi, asuntolatoiminnan kehittäminen ja hyvinvointijohtamisen vuosikello.

Teemat ja arjen toimenpiteet voivat yhdeksällä valtakunnallisella tai alueellisella hankeverkostolla olla hyvin erilaisia tai samansuuntaisia. Välitä!-koordinaatiohankkeen tehtävänä on mahdollistaa alueellisten ja valtakunnallisten kehittämishankkeiden verkostoituminen, vertaiskehittäminen sekä yhteinen viestintä parhaista toimintatavoista. Tähän pyritään mm. verkostohankkeiden projektipäälliköiden säännöllisillä tapaamisilla, Välitä!-nettisivustolla sekä Kuulumisia kentältä -blogilla, kaikille kehittämistoimijoille avoimilla teematapaamisilla ja OPH:n kanssa yhteistyössä toteutettavilla tapahtumilla. Välitä!-verkoston toiminta on startannut kevään 2023 aikana kick off -tapahtumalla ja one-to-one-keskusteluilla, joiden pohjalta on tehty tarveanalyysia ja toiminnan suunnittelua.

Tämän Kuulumisia kentältä -blogin tavoitteena on toimia yhdeksän valtakunnallisen ja alueellisen hankeverkoston yhtenä äänitorvena. Blogista voi kuukausittain lukea yhden hankeverkoston ajankohtaisia kuulumisia, tuloksia, tunnelmia. Lisäksi pyrimme uutisoimaan myös hankeverkoston ajankohtaisista tapahtumista ja päivän polttavista uutisista. Osallistuminen, yhteisöllisyys, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja hyvinvointi ovat vastuullisuuden viestit, joita ja joista välitämme!

Kirjoittajat: Mirva Julkunen ja Jonna Malmivuori, WinNova, Välitä!-koordinaatiohanke

Sammandrag på svenska av Harriet Bystedt:

Nätverk inom yrkesutbildningen som visar omtanke och tar ansvar

UBS främjar en utveckling av yrkesutbildningens sociala hållbarhet via finansiering av nio utvecklingsprojekt runtomkring i Finland. Utvecklingsarbetet har inletts våren 2023 och ca 75 utbildningsanordnare deltar. Välitä! – Visa omtanke! är ett nationellt nätverk för utveckling tillsammans, där avsikten är att sammanföra utvecklingsprojekt kring social hållbarhet samt att möjliggöra kollegial utveckling och dela erfarenheter via när- och distans träffar samt via digitala plattformer.

En socialt hållbar yrkesutbildning jobbar med teman såsom studerandes möjligheter att delta och påverka, jämlikhet och likabehandling, hantering av vardagen och ledning av välbefinnande. avses. Detta är breda teman som konkretiseras i vardagen exempelvis via studerandekår- och tutorverksamhet, förebyggande av mobbning och trakasserier, välmående, utveckling av internatsverksamheten samt årsklocka för ledning av välbefinnande.

Visa omsorg! koordineringsprojektets uppgift är att möjliggöra regionalt och nationellt nätverkande, kollegial utveckling samt gemensam kommunikation kring goda modeller.

Målet med denna blogg är att fungera som en förenande röst för nio regonala och nationella nätverk. I bloggen kan du månatligen läsa om aktualiteter, resultat och stämningen från ett av projektnätverken. Dessutom strävar vi efter att här också informera om nätverkets aktuella händelser och nyheter. Vi visar omtanke och förmedlar delaktighet, samhörighet, jämlikhet, likabehandling och välmående.

Skrivet av Mirva Julkunen och Jonna Malmivuori, WinNova, Välitä!-Visa omtanke! koorderingsprojektet