Siirry sisältöön

Tuore kampaajamestari on toiminnan nainen

Porilainen Johanna Toivonen on vastavalmistunut hius- ja kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinnon suorittanut kampaajamestari. Viisi vuotta sitten Johanna valmistui WinNovasta parturi-kampaajaksi, mutta into oppia uutta ei jäänyt siihen, ja erikoisammattitutkinnon opinnot kutsuivat keväällä 2021.

Vaikka Johannan toiveet tulevasta ammatista lapsuudessa ja nuoruudessa vaihtelivatkin paljon, oli parturi-kampaajan ammatti aina säännöllisesti toiveammattien listalla. Johannan peruskoulun todistus ei ollut mikään erikoisen hyvä, mutta silti hän halusi hakea alalle ja hieman yllätyksekseen myös pääsi WinNovaan opiskelemaan. Suvussa ei ole parturi-kampaajia, mutta jo päiväkodissa Johanna on leikkinyt leikkaavansa muiden hiuksia ja 1-vuotiskuvassakin hän on hiusharja kädessä. Liekö jokin enne sekin!

Tutkintoon liittyvä projektityö tehtiin asiakkaita varten

Johanna vaikuttaa todella suunnitelmalliselta ja asioita paljon myös tulevaisuuteen katsovalta nuorelta naiselta. Opinnotkaan eivät ole tuntuneet järin raskailta, koska hän pitää haasteista. ”Kampaajamestarin opinnoissa on samoja osa-alueita kuin perustutkinnossakin, mutta tottakai ne olivat vaativampia, kun erikoisammattitutkinnosta on kyse”, Johanna kertoo. ”Rankinta oli ehkä loppuvaiheessa, kun monen näytön kirjalliset työt osuivat samaan ajankohtaan. Ja kun itsellä on paha tapa tehdä homma aloittamisesta maaliin, niin aika vähäunisia öitä välillä tuli”, naurahtaa Johanna.

Projektinäytön Johanna teki omaan työpaikkaansa Beauty Caveen, jonka Porin toimipisteessä hän toimii liikevastaavana. Beauty Cavella on liike myös Tampereella ja sielläkin Johanna on toiminnan naisena usein nähty työntekijä. ”Asiakkaat olivat toivoneet valmiita palvelupaketteja. Projektityönäni suunnittelin erilaisia vaihtoehtoja, joilla vastattaisiin näihin toiveisiin. Tässä onnistuttiin, sillä palvelupaketit on otettu jo käyttöön niin Porissa kuin Tampereellakin, ja asiakkailta saatu palaute on ollut erittäin hyvää”.

Pori on lähellä sydäntä

Asioilla on tapana järjestyä. Sattumalla oli osuutta siinäkin, että Johanna ja Beauty Cave aikanaan löysivät toisensa: ”Oli onni onnettomuudessa, että edellisen työpaikan putkirikko ja pitkittyneet korjaustoimet ajoivat minut hakemaan tuolipaikkaa Beauty Cavesta. Paikka on ihana – siellä on hyvä työilmapiiri ja kaikki tulevat toimeen keskenään. Yhteiset pelisäännöt esimerkiksi siivousvuoroissa auttavat arjessa, ja jos jotain sanottavaa on, se sanotaan rehdisti suoraan. Hyvä yhteishenki on meillä ihan parasta”.

Tällaisen aktiivisen nuoren naisen soisi jäävän Poriin, mutta mielessä väistämättä käy ajatus, onkohan muutto jo suunnitteilla, kun hän osittain käy Tampereella työssäkin. Johanna naurahtaa ajatukselle. ”Onhan tuotakin vaihtoehtoa mietitty, mutta mies opiskelee parhaillaan ammattikorkeakoulussa, joten muuttoa esimerkiksi Tampereelle ei ainakaan nyt ole tulossa. Pori on kotipaikkani, tuskin muutan muualle. Tai jos jossain vaiheessa muutammekin, niin luultavimmin palaan melko pian takaisin”, vannottaa Johanna.

Mitäs sitten ”isona”?

”En ole koskaan haaveillut omasta yrityksestä, ehkä siksi, että inhoan paperihommia”, nauraa Johanna. Hän rakastaa työtään ja onkin kova tekemään töitä, mutta oma tuolipaikka riittää. Hänelle on tarjottukin liikkeen vetovastuuta, mutta Johanna kieltäytyi kunniasta ja toimii Porin liikkeen liikevastaavana.

Jalkapalloa Johanna harrasti vuosikausia, mutta joutui suureksi harmikseen lopettamaan aktiiviurheilun terveydellisten syiden vuoksi. ”Lenkillä käyn silloin tällöin ja palloakin potkin vielä. Tanssia olen harrastanut paljon eri muodoissa. Paritanssia en ole kokeillut, siinä voisi olla uusi harrastus jossain vaiheessa”, mietiskelee Johanna, kun tiedustelen, ehtiikö harrastaa mitään ja mitä vielä joskus haluaisi kokeilla, jos aikaa olisi enemmän.

Nälkä uuden oppimista kohtaan kasvoi entisestään opiskelujen aikana. Johanna hakikin jo estenomi-opintoihin, mutta vielä ei ollut niiden vuoro. Kaiken hulinan keskellä Johanna toimii myös oppisopimusopiskelijoiden työpaikkaohjaajana. Tälläkin hetkellä hänellä on kaksi opiskelijaa ohjattavanaan. Tietojen päivittämisen lisäksi Johanna haluaa tulevaisuudessa jotain perustyön rinnalle, esimerkiksi alan kouluttajan töitä. ”Opettaminen ja kouluttaminen kiinnostaa. Työpaikalla koulutan jo sisäisesti, ja oppisopimuskoulutettavat ovat antaneet myös lisäintoa asiaa kohtaan”, tuumailee Johanna.

Johannalla on jopa kadehdittavan selkeät suunnitelmat myös tilanteelle, jos hän joutuisi jostain syystä luopumaan rakkaasta työstään: ”Tykkään leipomisesta ja ruoanlaitosta, joten pieni kahvila voisi olla mun juttu tai ehkä myyntitöitä jollain alalla. Erikoisammattitutkintoakin lähdin opiskelemaan osittain siksi, koska se monipuolistaa vaihtoehtoja tulevaisuudessa”, summaa Johanna ja kiirehtii haastattelusta – minnekäs muualle kuin töihin.

Teksti ja kuva: WinNova / Miia Reiman