Siirry sisältöön

Puhelintyöstä metsäkoneen hyttiin  

Lehtori Matti Eloranta ja opiskelija Emma Nurmi keskustelevat tukkipinon edustalla.

Teksti: Ilona Lahtinen Kuvat: Elise Hovi

Metsäkoneenkuljettajaksi opiskelemiseen ei tarvita aikaisempaa kokemusta koneista. Alaa Ulvilan Kullaalla WinNovassa opettavan Matti Elorannan mukaan hyödyllisempää on hyvä asenne.

Emma Nurmen reitti metsäalan perustutkinto-opiskelijaksi ei ollut suoraviivainen, ja kokemusta on ehtinyt kertyä monelta alalta. Kaiken aikaa mielessä kuitenkin kypsyi kaipuu koulun penkille: ”Lopulta minulle tuli mieleen, että kun pidän paljon metsästä ja luonnosta, niin voisiko niihin yhdistää työn. Sitten aloin tutkia, että mitä metsään liittyviä ammatteja on olemassa.”

Sitä kautta Nurmi päätyi tutkimaan WinNovan verkkosivuilta opiskelutarjontaa, ja silmään osuikin metsäalan perustutkinto, josta voi erikoistua metsäkoneenkuljettajaksi. Toinen WinNovan valikoimasta löytyvä vaihtoehto metsän ja luonnon ystäville olisi metsuri-metsäpalvelujen tuottajan tutkinto. Alat eroavat toisistaan muun muassa fyysisen työn määrässä. Siksi päätös oli Nurmelle helppo:

”Metsäkoneenkuljettaja saa viettää aikaa metsässä, mutta työtä ei tarvitse juurikaan tehdä omin käsin, kun kone hoitaa raskaimman työn.” Tärkeä osa alan viehätysvoimasta liittyykin työvälineisiin ja niiden mukanaan tuomiin haasteisiin. ”Kyllä ne koneet kiehtovat, ja kiinnosti selvittää, että osaisinko ajaa sellaista metsäkonetta”, Nurmi pohtii.

Tärkeä syy, miksi alalle yleensä hakeudutaan, on sen hyvä työllisyystilanne. ”Paljon puhutaan siitä, että alalla on työvoimapulaa”, lehtori Matti Eloranta lisää. Usein metsäkoneenkuljettajiksi valmistuneiden ei tarvitsekaan hakea töitä, kun työpaikka on löytynyt jo opintojen aikana työharjoittelupaikasta.

Alanvaihtaja hyötyy rohkeasta asenteesta

Nurmi ja Eloranta ovat yhtä mieltä siitä, että ammatti sopii ihmiselle, joka tekee mielellään itsenäisiä päätöksiä ja uskaltaa viettää koko päivän yksin metsässä. ”Metsäkoneenkuljettaja tekee päivän aikana varmaan saman verran päätöksiä kuin keskiverto ihminen kuukaudessa”, Eloranta painottaa ja jatkaa: ”Päätöksiä tehdään esimerkiksi, kun mietitään, mikä puu kaadetaan ja tehdäänkö siitä tukkia vai kuitua.”

Nurmen opinnot alkoivat syksyllä, ja jo ennen joulua ryhmä pääsi metsään harjoittelemaan. Vaikka aikaisempaa kokemusta ison koneen ohjaamisesta ei ollut, kaikki sujui ongelmitta: ”Kyllä se hieman jännitti, mutta toisaalta olin itsevarma, että kun keskityn siihen mitä teen, kaikki menee ihan hyvin, ja niin kaikki sitten sujuikin!”

Nurmi nauttii erityisesti maaston ja koneen hallinnan tarjoamista pienistä ongelmanratkaisutehtävistä, joihin keskittyessä aika rientää. ”Kiinnostavinta on ollut se, että olemme päässeet ihan itsenäisesti tuonne metsään työskentelemään.” ”Se on ollut minulle todella vapauttavaa”, hän lisää.

Elorannankin mukaan tärkeintä opiskelussa on asenne. ”On sitä koulutettu metsäkonekuskeja esimerkiksi kokeista ja kirjanpainajista”, hän toteaa.

Monimuotototeutus antaa joustoa opiskeluun

Kullaalla on tällä hetkellä haku auki sekä metsäalan perustutkinnon että metsuri-metsäpalvelujen tuottajan koulutuksiin. Molemmat koulutukset alkavat elokuussa ja toteutetaan monimuoto-opintoina. Haku www.winnova.fi/metsa

”Monimuotototeutuksessa ollaan yleensä viikko lähiopetuksessa ja viikko etänä. Opintojen ohessa on siis mahdollista olla töissä. Se tarjoaa alanvaihtajille pehmeämmän siirtymän opiskeluun”, Eloranta kertoo. Opiskelu sujuu kahdella ryhmällä myös mukavammin, kun koneita riittää kaikille.

Nurmi on ollut tyytyväinen sekä alan että oppilaitoksen valintaan. ”Pääsin hakuvaiheessa tutustumaan paikan päälle koulun tiloihin ja konesimulaattoreihin. Tilat ovat uudet ja todella hienolla paikalla”, Nurmi vinkkaa.

Emma Nurmi  työvarusteissa tukkipinon edessä.
Emma Nurmea tulevassa ammatissa houkuttelee eniten varma työllisyys ja itsenäinen työ luonnossa. Näistä tienvarteen ajetuista kuusikuiduista tehdään pian paperia.