Siirry sisältöön

Liikkuvuusjakso Espanjassa 23.-26.9.2025

Saapuminen Espanjaan – maanantai 22.9.2025

Saavuimme Espanjaan maanantaina 22. syyskuuta iltapäivällä. Mukana oli yksi opiskelija, joka jäisi kahdeksan viikon työssäoppimisjaksolle. Oma tehtäväni oli tutustua uuteen työssäoppimispaikkaan, varmistaa opiskelijan sujuva ja turvallinen startti sekä kartoittaa mahdollisia uusia yhteistyökumppaneita tulevia kansainvälisiä liikkuvuuksia varten.

Olin varannut vuokra-auton jo etukäteen, sillä halusin liikkua joustavasti alueella ja suunnitelmissani oli käydä myös Málagassa ja Fuengirolassa. Hinta oli edullinen, noin 52 euroa reilusta viidestä vuorokaudesta (vai oliko sittenkään?).

Heti majoittumisen jälkeen suuntasimme työssäoppimispaikalle lyhyelle esittelykierrokselle. Heti ovella meitä tervehti iloisesti työpaikkaohjaajan kääpiösnautseri Isla. Islan ystävällinen vastaanotto toi mieleeni edesmenneen Lotta-koirani, joka oli myös käppänä, ja siksi olo olikin heti erityisen tervetullut.

Pieni musta koira tervehtii tulijoita ulko-ovella.

Tämän jälkeen työpaikan yhteyshenkilö kutsui meidät illalliselle kotiinsa, joka sijaitsi työssäoppimispaikan yhteydessä. Illallisen aikana kävimme läpi opiskelijan tulevan jakson käytännöt, aikataulut, tavoitteet ja ohjauksen. Keskustelu oli lämmin ja informatiivinen ja loi opiskelijalle hyvän pohjan tulevia viikkoja varten. Samalla sovimme myös, että opiskelija huilaa seuraavan päivän ja keskittyy sairastamansa flunssan hoitoon, jotta työssäoppiminen pääsee alkamaan mahdollisimman hyvässä voinnissa.

Illallisen jälkeen veimme opiskelijan hänen asunnolleen ja ajoin itse majapaikkaani Villa Frigilianaan. Pitkän matkustuspäivän jälkeen olo oli raukea, ja kun lopulta asettauduin huoneeseen, uni tuli simmuun melko nopeasti.

Päivä 1 – tiistai 23.9.

Tutustumista, toipumista ja ensivaikutelmia Nerjasta

Aamu alkoi viestittelyllä opiskelijan kanssa. Hänen flunssansa ei näyttänyt paranemisen merkkejä, ja näin ollen työssäoppimisen aloitus lykkääntyi edelleen. Päätimme, että tärkeintä oli levätä ja seurata vointia rauhassa.

Aamupalan jälkeen lähdin kävellen vanhaa joenpohjaa pitkin Nerjan keskustaan. Reitti oli noin 7,5 kilometrin mittainen ja maastoltaan vaihteleva, paikoin jopa vaarallinen epätasaisuuksien ja jyrkempien kohtien vuoksi. Matkalla kävin ostamassa opiskelijalle vettä ja elintarvikkeita, jotta hänen ei tarvitsisi lähteä liikkumaan kipeänä.

Kun saavuin majoituspaikalle, opiskelijan vointi oli hieman kohentunut. Se mahdollisti lyhyen kävelyn yhdessä Nerjan keskustassa. Söimme hampurilaisateriat vilkkaalla aukiolla, ja pieni ulkoilu piristi selvästi hänen oloaan. Aterian jälkeen poikkesimme myös paikalliseen kirkkoon, jossa ihailimme upeita frescoja ja rauhallista tunnelmaa.

Kierroksemme jälkeen poikkesimme Ale-Hop -myymälään, josta ostin paristot opiskelijan asunnossa olleeseen seinäkelloon ja pöydällä olleeseen herätyskelloon. Molemmat kellot olivat pysähtyneet, ja halusin varmistaa, että hän pystyi seuraamaan aikaa ja rytmittämään arkeaan selkeästi heti ensimmäisistä päivistä lähtien. Asetin kellot oikeaan aikaan ja testasin herätyksen, mutta en huomannut, että hälytys oli jäänyt päälle. Opiskelija heräsi siihen keskellä yötä ja kertoi asiasta minulle seuraavana päivänä. Tilanne oli hänelle yöllä harmillinen, mutta seuraavana päivänä se jo nauratti meitä molempia. Samalla luovutin hänelle Turvallisuusalan lahjoittaman ensiapulaukun (kuva 4).

Pieni vihreä ensiapulaukku Kallen kädessä.

Kävelyn ja keskustaan tutustumisen jälkeen meidän oli tarkoitus lähteä Frigilianaan paikallisbussilla osana liikkumisharjoittelua, mutta myöhästyimme vuorosta ja otin alle taksin. Piipahdimme samalla työssäoppimispaikalla, jossa pääsimme vuokralaisten lähdettyä tutustumaan kaikkiin huoneistohotellin asuntoihin sekä muihin tiloihin. Kohde oli monipuolinen ja sisälsi jopa sisäuima-altaan, joka on muuten Espanjassa hieman epätyypillinen ratkaisu.

Tutustumisen jälkeen ajoin opiskelijan takaisin majoituspaikalleen maisemareittiä pitkin. Vuoristotieltä avautui upeat näkymät. Matkan hauskimmasta yllätyksestä vastasivat kuitenkin paimen ja paimenkoira, jotka ohjasivat suoraan automme eteen noin sadan kilin lauman. Paimenkoira juoksi niin läheltä autoa, että saattoi jopa osua kylkeen, mutta tilanne oli harmiton ja huvitti kovasti.

Kävimme vielä nopeasti Lidlissä, josta opiskelija sai hankittua edullisemmin lisää peruselintarvikkeita ja muita tarpeita. Tämän jälkeen vein hänet lepäämään ja suuntasin itse hotellille nukkumaan, sillä pitkä päivä ja reipas kävely olivat vaatineet veronsa.

Nerjan idyllinen keskusta teki minuun vaikutuksen jo ensimmäisten päivien aikana. Kapeat kadut, valkeat rakennukset, pienet kahvilat ja rauhallinen iltatunnelma loivat ympäristön, joka huokui sekä turvallisuutta että rentoa välimerellistä elämänmenoa. Jo lyhyen tutustumisen perusteella oli helppo ymmärtää, miksi alue vetää puoleensa matkailijoita. Ympäristö tuntui viihtyisältä, selkeältä ja helposti lähestyttävältä.

Päivä 2 – keskiviikko 24.9.

Toipumista, käytännön harjoittelua ja yhteistyökumppaneiden kartoitusta

Viestittelimme opiskelijan kanssa jo aamupalan aikana. Hänen vointinsa oli edelleen heikko, eikä työssäoppiminen voinut vielä alkaa. Työpaikan väki suhtautui tilanteeseen ymmärtäväisesti.

Aamupalan jälkeen lähdin tuttuun tapaan kävelemään vanhaa joenpohjaa pitkin Nerjan keskustaan. Viestittelimme opiskelijan kanssa ja sovimme, että jos hänen olonsa paranisi päivän mittaan, voisimme harjoitella bussilla liikkumista.

Söimme opiskelijan asunnolla Lidlistä edellisenä päivänä ostamamme pakastepizzat, ja koska opiskelijalla oli hieman parempi olo, kävelimme linja-autopysäkille. Pääsimme harjoittelemaan bussilla liikkumista yhdessä, mikä antoi hänelle varmuutta joukkoliikenteen käyttöön tulevia päiviä varten. Tämän jälkeen vein hänet takaisin majoituspaikalle lepäämään ja muistutin veden juomisen tärkeydestä.

Kun opiskelija jäi lepäämään, lähdin kartoittamaan uusia mahdollisia yhteistyökumppaneita Nerjassa. Kävin esittäytymässä RIU-hotellissa ja Villa Flamenca -hotellissa ja jätin molempiin infopaketin sekä WinNovan esitteet. Molemmissa hotelleissa vastaanotto oli erittäin ystävällinen ja keskusteluissa oli lämmin, myönteinen sävy. Näistä tapaamisista jäi selvästi hyvä fiilis ja tunne siitä, että yhteistyö voisi tulevaisuudessa olla mahdollista.

Kalle Hotelli Riun pääsisäänkäynnin edessä.

Päätin jatkaa kartoitustyötäni myös Nerjan ulkopuolelle ja suuntasin Malagan keskustaan. Ensimmäinen pysähdykseni oli H10 Croma -hotelli, jossa kävin esittäytymässä ja jätin infopaketin ja käyntikorttini. Vastaanotto oli ystävällinen, mutta minulle ei jäänyt sellaista tunnetta, että yhteistyö etenisi tämän vierailun perusteella.

Hotellivierailun jälkeen jatkoin Malagan vanhaan kaupunkiin. Kiertelin useissa pienemmissä myymälöissä ja ketjuliikkeissä ja keskustelin muutamien yrittäjien kanssa. Harjoittelumahdollisuuksia oli melko niukasti, sillä monet liikkeet olivat yksinyrittäjävetoisia. Espanjan kielen osaaminen olisi näissä tehtävissä lähes välttämätöntä, koska alueella asioi turistien lisäksi runsaasti paikallisia asiakkaita, ja asiakaspalvelu hoidetaan monissa liikkeissä espanjaksi.

Kiertelyn lomassa löysin myös Siete Chacras Malaga -nimisen pienen liikkeen, jonka valikoimasta löytyi upeita, horoskooppikohtaisia ja erilaisiin energiateemoihin liittyviä rannekoruja. Ne tuntuivat heti sopivilta tuliaisiksi kotiväelle. Myyjä oli poikkeuksellisen ystävällinen ja aidosti kiinnostunut Suomesta ja juttelimme varmasti puoli tuntia Suomesta ja hänen kotimaastaan Argentiinasta (kuva 6). Myöhemmin palasin liikkeeseen hankkiakseni lisää tuliaisia, mutta se oli jo sulkenut ovensa. Vanhan kaupungin tunnelma ja sokkeloiset kadut tekivät tilanteesta enemmän hauskan kuin harmillisen ja osoittivat samalla, että puhelimen navigointi ei aina toimi täydellisesti tällaisissa ympäristöissä (päätin kuitenkin palata vielä tähän myymälään).

Kalle otti ystävällisen myyjän kainaloonsa.

Päivän päätteeksi suuntasin takaisin Frigilianaan. Viestittelimme opiskelijan kanssa vielä illalla. Korostin, että mikäli hänen vointinsa ei paranisi seuraavaan aamuun mennessä, lääkärikäynti olisi välttämätön. Työpaikkaohjaaja vahvisti viestillä, että he voivat viedä opiskelijan lääkäriin tarvittaessa.

Päivä 3 – torstai 25.9.

Opiskelijan lääkärikäynti, Fuengirolan kartoitus ja odottamattomia kokemuksia

Päivä 3 starttasi viestittelyllä opiskelijan kanssa. Hänen flunssansa ei ollut edelleenkään helpottanut, ja sovimme saman tien, että nyt on syytä mennä lääkäriin (jota olin ehdottanut jo aikaisemminkin muutamaan otteeseen). Työpaikkaohjaaja lupasi viedä hänet vastaanotolle, mikä toi tilanteeseen selkeyttä ja varmuutta. Oli hyvä tietää, että opiskelija saa asianmukaista hoitoa ja tukea tarvittaessa.

Koska opiskelija oli hyvissä käsissä, lähdin itse liikkeelle jo varhain. Starttasin klo 07.00 jälkeen kohti Fuengirolaa kartoittaakseni alueen mahdollisia uusia yhteistyökohteita ja arvioidakseni, voisiko Fuengirola tarjota monialaisia työssäoppimispaikkoja tuleville opiskelijoille. Aikainen lähtö mahdollisti sen, että ehdin päivän aikana kiertää muutamia potentiaalisia kohteita.

Pidin huomion edelleen erityisesti hotelleissa, sillä niissä on usein tarjolla monipuolisia asiakaspalvelun ja matkailualan tehtäviä. Halusin myös tarkastella yhtä suomalaisille matkailijoille hyvin tuttua kohdetta, sillä heidän palvelutarpeensa voisivat tarjota lisäarvoa suomenkieliselle opiskelijalle. Occidental Fuengirola osoittautui tähän tarkoitukseen sopivaksi vierailukohteeksi, sillä siellä asioi runsaasti suomalaisia. Lisäksi vierailin Hotel El Puertossa ja Yaramar-hotellissa muodostakseni kattavamman käsityksen alueen hotellien mahdollisuuksista.

Fuengirolassa poikkesin myös Mummolassa, suomalaisessa leipomossa, joka on monille tuttu kohtaamispaikka. Lisäksi kävin tervehtimässä Suomikaupan tuttua yrittäjää, jossa törmäsin myös yhteen neljästä Helsinki Business Collegen opiskelijasta, jotka olivat kaikki neljän kuukauden työssäoppimisjaksolla. Keskustelu tarjosi kiinnostavan vertailukohdan suomalaisten opiskelijoiden liikkuvuuteen ja vahvisti käsitystä siitä, että alueella on kysyntää suomenkielisille harjoittelijoille.

Vierailin myös Finnish Massage Institutessa, jossa olin varannut ajan hierontaan. Hyödynsin tilaisuuden kartoittaakseni samalla mahdollisia harjoittelupaikkoja, ja käynnin aikana sain yhteystiedot jatkokeskustelua varten. Varsinainen harjoittelumahdollisuus vahvistui myöhemmin perjantaina, kun viestittelimme paikan päällikön kanssa. Hän kertoi, että he voisivat tarjota harjoittelupaikkoja erityisesti vastaanottotiskille, jossa työtehtävät painottuvat kulunvalvontaan ja asiakaspalveluun. Nämä tehtävät sopisivat erinomaisesti turvallisuusalan ja liiketoiminnan opiskelijoille ja tukisivat heidän ammatillista osaamistaan.

Kesken päivän sain opiskelijalta viestin hänen lääkärikäynnistään. He olivat jo paluumatkalla, ja opiskelija kertoi, että lääkärissä käynti oli oikea päätös: kyseessä ollut pöpö ei olisi lähtenyt ilman antibioottikuuria. Oli helpottavaa kuulla, että tilanteeseen oli saatu selkeä hoitosuunnitelma ja toipuminen pääsisi vihdoin käyntiin.

Iltapäivän kääntyessä kohti iltaa starttasin kohti Frigilianaa noin klo 17. Matkalla pysähdyin vielä Siete Chacras -myymälässä täydentämässä tuliaisvarastoa. Iloinen ja lämminhenkinen myyjä toivotti minut tervetulleeksi, ja myymälässä oli samaan aikaan käynnissä äänimaljarentoutus, jonka myyjä itse veti. Osallistuin rentoutukseen yhdessä kahden paikallisen, hieman iäkkäämmän rouvan kanssa. Lyhyt rauhallinen hetki toi sopivan hengähdystauon tiiviin päivän keskelle.

Rentoutuksen jälkeen päätin nauttia iltapalan Malagan vanhassa kaupungissa. Illan lempeä lämpö ja vanhankaupungin rauhallinen tunnelma tarjosivat pienen hengähdyksen ennen paluumatkaa. Iltapalan jälkeen suuntasin kohti Frigilianaa, mutta matkalla päätin tehdä vielä ylimääräisen yöajelun läheiseen Almuñécarin kaupunkiin. Almuñécar osoittautui idylliseksi ja turvallisen oloiseksi, ja sen rauhallinen iltatunnelma teki vaikutuksen.

Almuñécarin hotelli ulkoa kuvattuna hienossa yövalaistuksessa.

Piipahdin nopeasti myös kaupungin yöllisellä uimarannalla, koska minulla on ollut tapana etsiä matkoiltani sydämen muotoisia kiviä ja tuoda niitä tuliaisina vaimolleni, ja niin tein tälläkin kertaa. Hiljainen ranta ja lempeä valaistus loivat kauniin hetken, ja löysin yhden sopivan kiven mukaan vietäväksi.

Frigilianaan saapuessani kuulin jostain rytmikästä musiikkia, ja uteliaisuus vei lopulta askeleeni äänen suuntaan. Lähistöltä löytyi pieni yökerhon tyyppinen paikka, jossa DJ soitti vauhdikasta diskomusiikkia. Vaikutti siltä, että suurin osa juhlivista asiakkaista oli opiskelijoita, ja tunnelma oli energinen mutta hyväntuulinen. Pysähdyin hetkeksi seuraamaan menoa, ja oli mielenkiintoista nähdä, miten eläväistä iltaelämä voi olla tällaisessa pienessä ja muuten niin rauhallisessa vuoristokylässä.

Päivä 4 – perjantai 26.9.

Rennompi aamu, viestintää yhteistyökohteisiin ja retki Sierra Nevadan suuntaan

Aamu alkoi viestittelyllä opiskelijan kanssa. Hänen vointinsa oli huomattavasti parempi, ja antibioottikuuri oli selvästi alkanut tehota. Sovimme myös työpaikkaohjaajan kanssa, että tapaisimme illalla Frigilianassa illallisen merkeissä, jotta voisimme käydä yhdessä läpi kuluneen viikon ja opiskelijan tilanteen. Päätin pitää perjantain hieman rennomman aamun. Ajoin Maron kylään ja pysähdyin Playa de Maro -rannalle, joka tunnetaan kirkkaasta vedestään ja jylhistä kallioistaan. Vietin hetken aikaa rannalla rauhallisessa aamupäivän tunnelmassa ja viestittelin Finnish Massage Instituten kanssa jatkokysymyksistä ja mahdollisista harjoittelumahdollisuuksista aiempaan vierailuuni liittyen.

Samalla selailin karttaa ja päätin asettaa päivän tavoitteeksi tutustua Sierra Nevadan alueeseen, joka oli kohtuullisen ajomatkan päässä ja tarjosi täysin erilaisen ympäristön verrattuna rannikon maisemiin. Sierra Nevada on Espanjan korkeimman vuoriston muodostama alue, joka tunnetaan jylhistä maisemistaan, lähes 3500 metrin huipuistaan, luonnonpuistosta sekä talvikauden laskettelukeskuksistaan. Alue tarjoaa ympäri vuoden vaikuttavia näkymiä ja on suosittu retkeily- ja vaelluskohde.

Ajelu Sierra Nevadan suuntaan ei avannut uusia yhteistyömahdollisuuksia, mutta se oli kokonaisuutena huikea kokemus. Tie mutkitteli korkeuksiin maisemien muuttuessa jylhemmiksi mitä ylemmäs nousin. Kokemus oli myös omalla tavallaan huvittava, sillä useat alppikylät, jotka talvikaudella ovat täynnä elämää, olivat nyt täysin autioita ja suljettuja. Tunnelma oli lähes epätodellinen ja tuntui siltä kuin ajaisi läpi paikkaa, joka odottaa talven turistivirtoja herätäkseen eloon.

Noin reilun kahden kilometrin korkeudessa oli kuitenkin pieni kioski, jonka pitäjä toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi. Ostin kahvin ja jäimme juttelemaan hetkeksi. Hän kertoi, että edellisenä talvena alueella oli ollut parhaimmillaan jopa seitsemän metriä lunta, mikä kuulosti suomalaisittainkin poikkeukselliselta. Keskustelu vahvisti käsitystä siitä, että alue elää voimakkaasti vuodenaikojen mukaan ja muuttuu täysin talvikauden alkaessa.

Päiväkahvi ja vohveli korkealla Espanjan vuoristossa.

Vaikka vierailu ei tällä kertaa tuottanut konkreettisia yhteistyökumppanuuksia, alueella voisi olla potentiaalia tulevia liikkuvuusjaksoja varten silloin, kun laskettelukeskus on avoinna. Sesonkiaikana Sierra Nevada voisi tarjota opiskelijoille merkityksellisiä työtehtäviä esimerkiksi majoituspalveluissa, asiakaspalvelussa ja turvallisuusjärjestelyissä ympäristössä, joka poikkeaa merkittävästi rannikon turistialueista.

Kahvittelun jälkeen hyppäsin autoon ja suuntasin takaisin kohti Frigilianaa. Noudin opiskelijan kyytiin ja menimme illastamaan Frigilianan kylässä sijaitsevaan italialaiseen ravintolaan yhdessä työpaikkaohjaajan ja hänen miehensä kanssa. Tapaamisesta jäi erittäin hyvä fiilis, sillä opiskelijan vointi oli selvästi kohentunut ja keskustelu oli kevyttä ja lämminhenkistä. Oli mukava nähdä, että alkuviikon haasteista huolimatta tilanne oli nyt hyvässä hallinnassa.

Illallisen jälkeen kuljetin opiskelijan takaisin hänen asunnolleen ja jatkoin itse vielä hetkeksi Nerjan keskustaan kartoittamaan potentiaalisia harjoittelupaikkoja. Pysähdyin juttelemaan turkkilaisen sisäänheittäjän kanssa, joka työskenteli vilkkaalla kadulla ravintolan edustalla. Keskustelu oli yllättävän antoisa, sillä hän avasi näkemyksiään Espanjan turvallisuuskulttuurista.

Toisin kuin Suomessa, Espanjan lainsäädäntö ei tunne vartijan käsitettä lainkaan. Yksityinen turvallisuus ei näy katukuvassa samalla tavalla kuin Suomessa, vaan julkinen järjestys ja turvallisuus ovat pääosin poliisin vastuulla. Espanjassa poliisitoiminta muodostuu useasta tasosta, joista jokaisella on oma roolinsa:

Policía Local toimii kunnissa ja huolehtii paikallisesta järjestyksenpidosta, liikenteenvalvonnasta ja arjen turvallisuustehtävistä.
Policía Nacional toimii suuremmissa kaupungeissa ja vastaa muun muassa rikostutkinnasta, rajaturvallisuudesta ja laajemmista järjestyksenpidon tehtävistä.
Guardia Civil on sotilaallisesti organisoitu poliisivoima, joka toimii erityisesti maaseudulla ja vastaa esimerkiksi tieliikenteestä, rajavalvonnasta ja erityistehtävistä.

Kerroin sisäänheittäjälle Suomen tavasta käyttää vartijoita ja järjestyksenvalvojia. Kysyin hänen mielipidettään siitä, miksi Espanjassa ei ole vastaavaa järjestelmää. Hän totesi, että Espanjalaiset osaavat käyttäytyä, eikä hankalia asiakkaita oteta asiakkaiksi lainkaan. Hänen mukaansa myös turistit käyttäytyvät hyvin, koska kaikki ovat lomalla ja hyvä tunnelma tarttuu. Vaikka en täysin allekirjoita tätä selitystä, ymmärsin hänen näkökulmansa. Ainakin Nerjan kylässä hänen kuvauksensa tuntui pitävän paikkansa, sillä ilmapiiri oli rauhallinen ja ihmiset selvästi hyvällä tuulella.

Päivä 5 – lauantai 27.9.

Kotimatkan monivaiheinen päivä ja yllätyksiä matkan varrella

Lauantaiaamu alkoi aikaisin. Lähdin liikkeelle hieman seitsemän jälkeen ja suuntasin kohti Malagan lentokenttää. Vuokra-auton palautus sujui mutkattomasti, ja pian sen jälkeen olin jo valmiina koneeseen nousua varten. Lento Suomeen sujui rauhallisesti ja saapuminen Helsinkiin oli aikataulussa.

Helsingissä odotti kuitenkin pieni yllätys. Jatkoyhteyksien aikataulut eivät olleetkaan kohdallaan, joten edessä oli kolmen tunnin odotus. Aika kului lopulta mukavasti Netflixiä katsellen ja matkasta palautuen. Seuraava vaihto tapahtui Tampereella, mutta juna Turusta oli myöhässä ikävästä syystä, mikä viivästytti omaa vaihtoyhteyttäni vielä noin tunnilla.

Kun pääsin vihdoin oikeaan junaan, sain päivän parhaan yllätyksen. Vastapäätä pöytäpaikoille oli ostanut lipun entinen opiskelijani, Vaihdoimme kuulumisia ja matka kohti Poria kului huomattavasti rattoisammin kuin olin osannut odottaa. Täysin kommelluksitta ei kotiinpaluu kuitenkaan sujunut. Äitini tuli hakemaan minua Porin rautatieasemalta meidän perheen pakettiautolla, mutta heti liikkeelle lähdettyämme kävi ilmi, että molemmat lähivalot olivat palaneet. Näin ollen matka kotiin taittui lopulta LED-bar valon turvin, mikä toi päivään vielä yhden pienen humoristisen sävyn. Hetkellinen yllätys ei kuitenkaan haitannut, sillä pitkän reissun päätteeksi oli hyvä olla matkalla kohti kotia.

Jälkikirjoitus

Saapumispäivänä mainitsemani edullinen vuokra-auto meinasi osoittautua lopulta odotettua kalliimmaksi ratkaisuksi. Lähes kaksi kuukautta auton palautuksen jälkeen huomasin, että luottokortiltani oli veloitettu yllättäen lähes 500 euroa. Asiasta pitkä sähköpostien vaihto vuokraamon kanssa. Veloitus vaikutti perusteettomalta (huijaukselta), sillä mitään näyttöä vaurioista ei esitetty, ja summa hyvitettiin kokonaisuudessaan.

Tapaus toimii hyvänä muistutuksena siitä, että myös näennäisen edullisissa vuokrauksissa on syytä seurata jälkikäteen laskutusta ja vuokrausehtoja huolellisesti. Lisäksi vuokra-auto on suositeltavaa kuvata kattavasti videolle sekä vuokrauksen alussa että palautuksen yhteydessä, jotta mahdollisissa epäselvyyksissä on käytettävissä selkeä dokumentaatio ajoneuvon kunnosta.

Yhteenveto ja keskeiset havainnot

  1. Liikkuvuusjakso Espanjassa tarjosi arvokasta tietoa opiskelijan tukemisen käytännöistä kansainvälisessä työssäoppimisympäristössä sekä yhteistyökumppaniverkoston kartoittamisen haasteista. Jakson alkuvaiheessa opiskelijan sairastuminen vaikutti suunnitellun työssäoppimisen käynnistymiseen ja korosti ennakoivan ohjauksen, joustavan reagoinnin sekä tiiviin viestinnän merkitystä. Yhteistyö paikallisen työpaikkaohjaajan kanssa oli sujuvaa, ja opiskelijan hyvinvoinnin varmistaminen, arjen käytäntöjen läpikäynti sekä lääkärikäynnin järjestäminen loivat edellytykset turvalliselle ja hallitulle jakson aloitukselle.
  2. Yhteistyökumppaneiden kartoittaminen osoittautui osittain haastavaksi. Vaikka kohteiden vastaanotto oli pääosin myönteinen, konkreettisten ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisten harjoittelupaikkojen löytyminen vaati laajaa selvitystyötä. Useat yritykset olivat pienimuotoisia ja yksinyrittäjävetoisia, mikä rajoitti mahdollisuuksia tarjota ohjattuja ja tavoitteellisia työssäoppimispaikkoja. Lisäksi espanjan kielen osaaminen nousi monissa kohteissa keskeiseksi edellytykseksi asiakaspalvelu- ja työtehtävien hoitamisessa, mikä vaikuttaa opiskelijavalintaan ja sijoitteluun.
  3. Nerjan kylä ja sen lähiympäristö osoittautuivat kokonaisuutena hyvin soveltuviksi opiskelijaliikkuvuudelle. Alue on rauhallinen, turvallinen ja rakenteeltaan selkeä, mikä tukee opiskelijan itsenäistä arkea ja liikkumista. Palvelut ovat helposti saavutettavissa, ja ympäristö tukee opiskelijan sopeutumista uuteen toimintaympäristöön. Yhdistettynä toimivaan työpaikkaohjaukseen ja riittäviin kielellisiin valmiuksiin Nerja tarjoaa realistisen ja hallitun toimintaympäristön tuleville liikkuvuusjaksoille.

Kirjoittaja: Kalle Leppänen, WinNovan opettaja, Turvallisuusala