Tää on yhteinen juttu
Kirjoittaja WinNovan kehittämisasiantuntija Kaisa Jokinen
Elintarvikealan nopeat ja joustavat koulutuspolut –hankkeen järjestämä asiantuntijafoorumi kokosi hanketoimijat ja alueen yrityksiä yhteiskehittämisen ääreen Kauttuan Ruukinkartanoon.
Kauttuan Ruukinpuisto Eurassa on yli 300 vuoden ajan ollut koti raudan ja paperin jalostukselle. Vuonna 1873 ruukki siirtyi Satakunnassa tutun liikemiehen Antti Ahlströmin omistukseen ja pikkuhiljaa raudanvalmistus sai siirtyä oman maataloustuotannon ja puunjalostuksen alta.
Ahlströmin aikojen maataloustuotannon jalanjäljillä oltiin vahvasti, kun toukokuisena maanantaina Elintarvikealan nopeat ja joustavat koulutuspolut –hankkeen järjestämä asiantuntijafoorumi kokoontui keskustelemaan alueen työnantajien tarpeista ja elintarviketeollisuuden alueellisista tulevaisuudennäkymistä.
Säännöllisesti kokoontuva elintarvikealan asiantuntijafoorumi on Elintarvikealan nopeat ja joustavat koulutuspolut -hankkeessa luotu toimintamalli – systemaattinen yhteiskehittämisen tapa – joka mahdollistaa nopean ja ajantasaisen tiedon kokoamisen ja elinkeinon osaamistarpeiden kartoittamisen. Asiantuntijafoorumin kokoon kutsumisesta ja organisoimisesta vastaa Pyhäjärvi-instituutti ja toukokuun foorumi oli järjestyksessä jo neljäs.
Tällä kertaa alueen yrityksistä mukana olivat atSauce, InnoAgro, Länsikalkkuna, HKFoods ja Apetit ja taustatukea antoivat Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen sekä työllisyysalueen edustajat. Kartanon pöytien ääressä oli siis koossa, kuten keskustelun lomassa yhdessä todettiin, rautainen joukko osaamista ja innovointia elintarviketeollisuuden ja –koulutuksen eri portailta.
Työelämän tarpeet
Viileän maanantaiaamun kohmeesta ei ollut tietoakaan keskustelun päästessä kunnolla vauhtiin. Vapaamuotoisen tapaamiseninnoituksena toimi Pyhäjärvi-instituutin yrityksille teettämä osaamistarvekartoitus. Kartoituksessa keskeisimmiksi ja yritysten mukaan niiden henkilöstön osaamisen kannalta tärkeimmiksi kehittämisalueiksi nousivat tiimityö ja ammatillinen peruskielitaito. Yhdessä toimiminen, ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen ovat avainasemassa työssä onnistumisessa. Keskustelussa nousi esiin myös esihenkilöiden osaaminen ja tarve tukea heitä työssään sekä toive työkaluista yhteisen tekemisen ja kaikkien mukaan ottamisen tukemiseen. Kaikkiaan elintarviketeollisuuden todettiin kuitenkin kulkevan etujoukoissa: Paljon on jo tehty työtä kielitaidon, tiimityön ja suomalaiseen työkulttuuriin perehdyttämisessä. Kuvalliset ja selkeät, monikieliset työohjeet ovat arkipäivää useassa yrityksessä. Työntekijöiden hyvä perehdyttäminen nähtiin äärimmäisen tärkeänä – se on turvallisuusteko.
Tulevaisuuden tekijät
Miltä sitten näyttää satakuntalainen elintarviketeollisuus ja alkutuotanto tulevaisuudessa? Alan veto- ja pitovoiman vahvistaminen on avainasemassa tulevaisuuden osaajien ja tekijöiden houkuttelemiseksi Satakuntaan. Ammatillisen koulutuksen hakutilastoissa elintarvikeala ei näy kärkikahinoissa. Yhdessä pohdittiinkin, kuinka sekä yritykset että oppilaitokset kaipaavat uudenlaista lähestymistä markkinoinnissaan. Nuorten mielikuvia elintarviketeollisuudesta on päivitettävä rohkeasti, esimerkiksi hyödyntämällä aitoja uratarinoita ja tuomalla esiin alan monipuoliset tehtävät ja kehittymismahdollisuudet. Myös automatiikan jatkuvasti kehittyessä työntekijöiden tekniset taidot ja osaaminen korostuvat. Tämä näkyy nyt jo työpaikkailmoituksissa.
Lopuksi keskustelussa nousi esiin myös huoltovarmuuden näkökulma ja elintarviketeollisuuden alueellinen merkitys tässä. Tarkempi ajatustenvaihto jäi kuitenkin seuraavaan tapaamiseen ja porina siirtyi lounaspöytiin oman huoltovarmuuden takaamiseksi. Yhdessä todettiin, että alueen elintarviketeollisuudessa on kova tahtotila kasvaa ja kehittyä, tarvitaan vain rohkeutta ja hiukan apua ideoiden jalostamiseksi toimenpiteiksi!