Kehittämisestä käytännöiksi ja kohti Poljin hankkeen viimeistä syyskautta

Kirjoittaja WinNovan kehittämisasiantuntija Mirva Julkunen

Poljin-hankkeen WinNovan projektiryhmän arviointi- ja kehittämispäivä 3.6.2026

Kesäkuun alussa Poljin-hankkeen WinNovan toimijat kokoontuivat yhteiseen kehittämis- ja arviointipäivään tarkastelemaan hankkeen saavutuksia, oppeja ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Päivän keskusteluissa nousi vahvasti esiin hankkeen keskeinen tavoite: ammatillisen koulutuksen ja korkeakouluopintojen välisen sillan rakentaminen opiskelijoiden parhaaksi.

Arviointipäivä tarjosi tilaisuuden pysähtyä pohtimaan, mitä hankkeessa on saatu aikaan, mitä opittavaa matkan varrella on ollut ja ennen kaikkea mitä hankkeen tuotoksista jää elämään osaksi WinNovan arkea hankkeen päättymisen jälkeen.

Konkreettisia tuloksia opiskelijoiden tueksi

Osallistujien näkemykset olivat yksimielisiä siitä, että hankkeen merkittävimmät saavutukset näkyvät erityisesti uusissa paikallisissa tutkinnon osissa sekä korkeakouluyhteistyön vahvistumisessa.

Poljin-hankkeen tuloksina WinNovaan jäävät pysyvästi tarjolle paikalliset tutkinnon osat Tukea tarvitsevan lapsen kohtaaminen ja ohjaaminen (15 osp) sekä Kasvatustieteelliselle alalle suuntaavat opinnot (15 osp). Molemmat vastaavat ajankohtaisiin tarpeisiin: toinen työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin kasvatusalalla ja toinen opiskelijoiden kasvavaan kiinnostukseen jatkaa opintoja korkeakoulussa.

Erityisen arvokkaana pidettiin myös mahdollisuutta hyödyntää Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston opintoja osana toisen asteen opintoja. Malli tarjoaa opiskelijoille konkreettisen väylän tutustua korkeakouluopintoihin jo ammatillisen koulutuksen aikana.

Keskusteluissa korostui myös kasvatustieteellisen tutkimuksen merkitys osana ammatillista koulutusta. Hankkeen aikana on onnistuttu yhdistämään tutkimustietoa käytännön ammattiosaamiseen tavalla, joka tukee sekä opiskelijoiden oppimista että työelämän tarpeita.

Hyötyjä opiskelijoille, henkilöstölle ja koko oppilaitokselle

Poljin-hankkeen vaikutukset näkyvät monella tasolla. Hankkeen pilotteihin on hakeutunut opiskelijoita, joilla on jo opintojen alkuvaiheessa selkeä tavoite jatkaa korkeakouluun. Tämä on vahvistanut opiskelijoiden motivaatiota ja avannut uudenlaisia mahdollisuuksia rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja.

Samalla hanke on lisännyt opettajien osaamista korkeakouluopintoihin ohjaamisessa. Yhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa on laajentanut verkostoja ja tuonut uusia näkökulmia koulutuksen kehittämiseen.

Osallistujat näkivät hankkeen vahvistaneen myös ammatillisen koulutuksen profiilia. Lähihoitajakoulutuksen arvostus on kasvanut, kun mahdollisuudet jatko-opintoihin ovat tulleet näkyvämmiksi. Verkostojen kautta opiskelijoille voidaan tarjota entistä parempaa ohjausta, tukea ja sujuvampia siirtymiä koulutusasteelta toiselle.

Ammatillista kasvua ja uusia näkökulmia

Hanketyö on ollut osallistujille myös merkittävä ammatillisen kehittymisen matka, joka on antanut toimijoille lisää ammatillista itsevarmuutta, uusia taitoja ja rohkeutta tarttua aiemmin vieraisiin tehtäviin. Verkostoituminen, yhteistyö eri organisaatioiden kanssa ja uusien toimintamallien kehittäminen ovat avartaneet näkökulmia sekä lisänneet ymmärrystä koulutuksen kehittämisestä laajemmassa kokonaisuudessa.

Erityisen arvokkaana nähtiin mahdollisuus yhdistää erilaisia osaamisen alueita: opetusta, opiskelijaohjausta, työelämäyhteistyötä, tutkimustiedon hyödyntämistä sekä kehittämistyötä. Hankkeen aikana syntyneet uudet kumppanuudet ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa tarjoavat hyvän pohjan myös tulevalle yhteistyölle.

Samalla hanketyö on muistuttanut opetustyön merkityksestä ja siitä, kuinka tärkeää on löytää tasapaino kehittämisen, verkostoitumisen ja opiskelijoiden arjessa tapahtuvan ohjauksen välillä.

Katse tulevaisuuteen

Vaikka hanke on lähestymässä loppuaan, kehittämistyö jatkuu. Arviointipäivän keskusteluissa nousi esiin tarve vakiinnuttaa hankkeen aikana syntyneet hyvät käytännöt osaksi pysyvää toimintaa.
Erityisesti korkeakoulupolkujen näkyvänä pitäminen opiskelijoille nähtiin tärkeänä. Mahdollisuus jatko-opintoihin tulisi tuoda esille koko opintojen ajan, jotta opiskelijat tunnistavat omat mahdollisuutensa ja uskaltavat tarttua niihin.

Yhtenä jatkokehittämisen ideana esitettiin myös kasvatustieteelliselle alalle suunnattujen opintojen laajentamista yleisemmäksi korkeakouluopintoihin suuntaavaksi kokonaisuudeksi, jolloin yhä useampi opiskelija voisi hyödyntää hankkeessa syntyneitä toimintamalleja.

Kehittämistyö vaatii yhteistyötä

Arviointipäivässä tunnistettiin myös hanketyön haasteita. Suuri verkosto, useat organisaatiot ja erilaiset toimintakulttuurit ovat vaatineet yhteensovittamista, avointa viestintää ja joustavuutta. Aikataulujen yhteensovittaminen sekä ajan löytäminen kehittämistyölle muun työn rinnalla ovat asioita, joiden parissa on tasapainoiltu.

Poljin terveisin, Mirva Julkunen