Digipedagogiikka ja tekoäly inkluusion tukena
Firenze, 2. – 7.3.2026
Osallistuin Europass teacher academyn järjestämälle kurssille nimeltä Inclusive Teaching with Artificial Intelligence. Akatemialla on monia kurssikeskuksia ympäri Eurooppaa. Minun kurssini järjestettiin Firenzessä. Halusin erityisesti tutkia aihetta, joka on ehkä Suomessa jäänyt hieman pienemmälle huomiolle: miten digitaalisilla välineillä ja erityisesti tekoälytyökalujen avulla voidaan räätälöidä oppimissisältöjä opiskelijakohtaisesti tai suunnitella tehtäviä niin, että jokainen voi edetä niissä omalla tasollaan.
Kurssilla oli 10 osallistujaa ympäri Eurooppaa ja oli virkistävää vaihtaa ajatuksia muiden kanssa sekä oppimisesta yleisesti että erityispedagogisista ratkaisuista. Käytimme hyvin monenlaisia työkaluja, jotka olivat pääosin ilmaisia ja joiden mobiiliapplikaatiot toimivat useimmissa ympäristöissä, sekä ilman opiskelijoiden kirjautumista.
Viikon päätteeksi olimme saaneet paljon ideoita. Osa oli tutumpaa, osa aivan uutta. Aktiivisella kokeilemisella kukin löysi esimerkeistä tapoja, joita voi hyödyntää opetuksessa. Jälleen kerran tuli selväksi, että digitaalisuus ja tekoälyn käyttö ovat hyviä lisiä ja apuja oppimiseen, mutta ilman opettajajohtoisuutta ne eivät toimi. Miksi? Koska opettajat ovat pedagogiikan asiantuntijoita eivätkä opiskelijat ole aina kovin itseohjautuvia, ainakaan oikeaan suuntaan.
Olennaista oli ymmärtää, että opettaja voi tehostaa ja rikastaa opetusmateriaaliaan ja tehdä helposti erilaisia kokeiluja tekoälyn avulla. Myös opiskelijat voivat käyttää tekoälyä etukäteen suunnitelluissa työvaiheissa. Tekoälyn ei pidä etsiä opiskelijoille vastauksia vaan rikastaa heidän oppimistaan esimerkiksi erilaisilla visuaalisilla muodoilla ja tuotoksilla, jotka motivoivat yrittämään. Esimerkkeinä keinoista olivat videot ja tarinallistaminen.
Luokassa puurtamisen vastapainona saimme tutustua myös keväisen Firenzen kulttuuritarjontaan, kuten Erasmus-henkeen kuuluu. Tästä kaupungista eivät museot, kirkot, eivätkä muut maailmankuulut nähtävyydet lopu! Lisäksi vuodenaika oli optimaalinen kulttuurinnälkäiselle: Lähes joka paikkaan pääsi jonottamatta tai ilman aikavarausta, kun kesäkuukausina vierailuajat pitää varata viikkokausia etukäteen. Aina pitää jännittää suosiiko sää, tällä kertaa suosi!
Kuten aina Italiassa, ateriointivaihtoehtoja ruokakulttuurinnälkäiselle on runsaasti, sikäli kun vain italialainen keittiö makuaistia miellyttää. Saimme paikalliselta opettajaltamme listan suositelluista ravintoloista ja kahviloista. Kurssiin kuului myös yhteinen kulttuuriretki. Tällä viikolla se oli viiniretki Chiantin tiloilla, jotka alkavat heti kaupungin ulkopuolelta.
Kuten aina, vaihtojaksoilla oppii uusia asioita. Suosittelen kaikille!
Kirjoittaja: Konsta Ojanen, digitaalisten oppimisympäristöjen asiantuntija
