Job Shadowing Sveitsissä: näkökulmia ammatilliseen koulutukseen ja digipedagogiikkaan

Kirjoittajat WinNovan Digitaalisten oppimisympäristöjen asiantuntija Anu Sköld-Nurmi ja sosiaali- ja terveysalan lehtori Susanna Alarvo-Messo

Elokuussa saimme mahdollisuuden osallistua Erasmus+ Job Shadowing -jaksolle Sveitsissä. Vierailun tavoitteena oli tutustua sveitsiläiseen ammatilliseen koulutukseen, digitaalisiin oppimisympäristöihin ja erityisesti itslearning-oppimisalustan käyttöön opetuksessa.

Vierailukohteemme oli Aaraun kaupunki Aargaun kantonissa Pohjois-Sveitsissä, noin 40 minuutin junamatkan päässä Zürichistä. Noin 20 000 asukkaan kaupungissa kaikki oli sopivasti lähellä. Sveitsin junayhteydet olivat loistavia, junat kulkivat usein ja täsmällisesti.

Suurimpia kaupunkeja, esimerkiksi Zürich lukuun ottamatta, yleisvaikutelma Sveitsistä oli vehreys ja maalaismaisuus. Junan ikkunasta näkyi pieniä maatiloja ja laitumilla lehmiä. Maataloutta ei käymiemme keskustelujen perusteella ajatella pelkkänä elinkeinona, vaan osana perinteitä, joita halutaan aktiivisesti säilyttää ja tukea.

Samaan aikaan arki oli hyvin kansainvälistä. Saksaa, ranskaa, italiaa ja englantia kuuli jatkuvasti, ja joskus samassa keskustelussa vaihdeltiin kieltä sujuvasti lennosta elekielen tukemana. Erityisesti italialainen kulttuuri oli vahvasti läsnä. Pizzerioita oli paljon ja asiointikielenä niissä oli italia, myös meillä suomalaisilla.

Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus

Tavoitteenamme oli tutustua sveitsiläiseen koulutusjärjestelmään. Sveitsissä suuri osa nuorista suuntautuu peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen, joka perustuu vahvasti oppisopimusmalliin. Tyypillisesti opiskelija viettää neljä päivää viikossa työpaikalla ja yhden päivän oppilaitoksessa. Oppisopimuspaikkaa ei tarjota valmiina koulun puolesta, vaan nuori hakee sitä itse ja hakemusprosessi vaikutti hyvin viralliselta suomalaisesta näkökulmasta katsottuna.

Oppisopimuksen saamisen tärkeys näkyi myös vierailukohteessamme. Koulu toimii valmentavana oppilaitoksena, jossa opiskelijat vahvistavat valmiuksiaan oppisopimuspaikan saamiseksi. Opinnot kestävät siellä yleensä yksi tai kaksi vuotta. Arjessa harjoitellaan yleisaineita, kuten kieltä ja työelämätaitoja. Ryhmät olivat kielellisesti ja kulttuurisesti hyvin moninaisia, ja saksan kielen harjoittelu oli tärkeä osa valmentavaa opiskelua. Myös työhakemuksiin panostettiin valtavasti: sveitsiläinen CV saattoi olla jopa 7–8 sivun mittainen, mikä erosi melkoisesti suomalaisesta tiiviistä mallista.

Digitaalisuus ja arki oppilaitoksessa

Vierailun keskeinen tavoite oli syventyä itslearningin pedagogiseen käyttöön. Oli mielenkiintoista nähdä, että vaikka järjestelmät ja kulttuurit poikkeavat toisistaan, digiopetuksen haasteet ja onnistumiset ovat hyvin samanlaisia kuin meillä. Itslearningia hyödynnettiin opetuksessa samantyyppisesti lähiopetuksen tukena kuin Suomessa. Oppimisympäristön käytön hallinnointi oli kuitenkin huomattavasti keskitetympää ja opettajien käyttöoikeuksia oli rajattu enemmän. Laiteratkaisuissa oli myös selvä ero: opettajilla ei ollut työnantajan puolesta puhelimia, vaan käytössä olivat omat kannettavat puhelimet ja tietokoneet. Myös opiskelijat käyttivät omia, itse hankittuja läppäreitään.

Kuten meillä, myös Sveitsissä tekoäly herättää vilkasta keskustelua. Opettajat pohtivat paljon sitä, miten opiskelijat saadaan käyttämään tekoälysovelluksia vastuullisesti ja kriittisesti omien taitojen kehittämisen tukena, ei vain oikotienä. Keskustelut osoittivat, että opettajan perustehtävä tiedon luotettavuuden arvioinnin ja soveltamisen ohjaajana pysyy samana maasta riippumatta.

Pääsimme seuraamaan opetusta myös käytännössä. Tuntien rakenne oli hyvin tarkkaan aikataulutettu: dioihin oli usein merkitty minuutilleen, kuinka kauan mihinkin tehtävään käytetään aikaa. Kännykät kerättiin oppitunnin alussa pois, jotta ryhmä pystyi keskittymään kuunteluun ja oppimiseen. Opettajaa puhuteltiin kohteliaasti teititellen ja omaa puheenvuoroa ei aloitettu ilman lupaa.

Mitä saimme vierailusta?

Sveitsin hintataso tuli nopeasti tutuksi: lounas maksoi helposti 25–30 euroa, mutta toisaalta paikallinen palkkataso on korkea. Esimerkiksi kaupan kassan lähtötason kuukausipalkaksi mainittiin noin 4 500 frangia (kurssi lähellä euroa).

Matkan paras anti oli kuitenkin tilaisuus katsoa omaa työtä ja suomalaista koulutusta hieman ulkopuolelta. Job Shadowing antaa erinomaisen syyn pysähtyä arjen rutiineista pohtimaan, miksi teemme asiat tietyllä tavalla ja mitä voisimme kehittää.

Ammatillisen annin lisäksi meidät otettiin uskomattoman lämpimästi vastaan. Pääsimme muun muassa avoautokierrokselle ja perinteiselle raclette-illalliselle, paikallista suklaata unohtamatta. Koska oppilaitoksella ei ollut aiemmin juuri ollut Erasmus-vieraita, kokemusten jakaminen suomalaisesta ammatillisesta koulutuksesta oli antoisaa molemmin puolin. Kotiin viemisinä oli uusia ideoita, vertailupohjaa omaan työhön ja hyviä kontakteja tulevaan.