Ennakkoluulot romukoppaan / Oodi Pohjoismaiselle yhteistyölle

Kirjoittajat WinNovan kehityspäällikkö Anne Vaahtio ja kehittämisasiantuntija Kaisa Jokinen

Vihreästi matkustamisen leppoisuus

Jos poistuu Turusta Tukholmaan aamulla saapuvalta Vikingin laivalta reippaana etujoukoissa ja ottaa terminaalin edestä Londonviaduktenin bussipysäkiltä bussin numero 53 suuntaan Karolinska institutet, saapuu Tukholman päärautatieasemalle heti aamuseitsemän jälkeen. Meillä ei moinen kiire ollut, ja rantauduimme rauhassa turistivirran mukana. Ehdimme myös mainiosti juoda asemalla rauhassa aamukahvit ja käydä eväsostoksilla ennen Malmöön klo 8.22 lähtevää junaa.

Pintaa pitkin matkatessa siirtymät näyttäytyvät erityisen kauniina. Kuten aamuinen Tukholma tai tämä Tanskan Sjaellannin ja Fynin saaret yhdistävä Iso-Beltin silta.

Tanskaan suuntautuvan job shadowing –matkamme yhdeksi tavoitteeksi valitsimme kestävän kehityksen teemat, joten oli luontevaa taittaa matka junalla. Tukholmasta pääsee Etelä-Ruotsiin ja edelleen Kööpenhaminaan junalla nopeimmillaan noin viidessä tunnissa ja matka-ajan voi käyttää mukavasti työskentelyyn. SJ eli Ruotsin vastine VR:lle tarjosi meille mukavat ja tilavat paikat, maistuvaa kahvia ja toimivan Wifin. Ykkösluokan lipulla olisimme saaneet jopa aamiaisrasian! (Aamiaisrasia tarjotaan ennen klo 9 aamulla lähtevissä junissa.)

Eri lähteiden ja laskurien arviot matkustustapojen hiilidioksidipäästöistä vaihtelevat hiukan. Kiistatonta kuitenkin on, että lentomatkustaminen aiheuttaa moninkertaisesti junaa suuremmat päästöt – matkalla Kööpenhaminaan laiva + juna -yhdistelmän päästöt jäävät noin neljäsosaan lentojen vastaavista. *

Myös liikkuvuutta edistävän Erasmus+ -ohjelman ohjelmaoppaan mukaan liikkuvuuksissa olisi pyrittävä hiilineutraaliuteen edistämällä kestäviä liikennemuotoja ja ympäristön kannalta vastuullisempaa käyttäytymistä. Tätä varten on luotu erillinen rahoitustyökalu Green Travel eli vihreän matkustamisen tuki, joka tarjoaa vihreän matkustustavan valinneille korotetun matkatuen sekä yksilötukeen enemmän matkustuspäiviä. Huolellisella suunnittelulla pidemmän matkustusajan voi helposti hyödyntää työskentelyn ohella mietiskelyyn ja maisemien tarkkailuun ja hiljalleen uuteen orientoitumiseen.

* Edestakaiset lennot Helsinki-Kööpenhamina n. 200 kg CO₂ /hlö, sama matka laivalla ja junalla n. 50 kg CO₂ /hlö. Lähteenä laskelmassa on käytetty VR:n hiililaskuria ja kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO kehittämää työkalua Carbon Emissions Calculator (ICEC) lentomatkustuksen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen arviointiin. Vertailun vuoksi Sitran suositus planetaarisesti kestäväksi luvuksi on 2500 kg CO₂ / henkilö / vuosi. https://www.sitra.fi/projektit/elamantapatesti/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Onnistunut liikkuvuus on pitkäjänteistä yhteistyön rakentamista

Tanskan vierailun pohjatyöt aloitettiin jo vuosi sitten, Kaisan osallistuttua Erasmus+ teemaseminaariin Itävallassa. Seminaarin yhtenä tavoitteena oli verkostoituminen, joka onnistuikin mainiosti. Itävallassa solmittujen kontaktien tuloksena puksutimme nyt Kööpenhaminasta eteenpäin, kohti Jyllannin niemimaata ja oppilaitoskohdettamme Himmerlands Erhvervs- og Gymnasieuddannelser HEGiä. HEGin kampukset sijaitsevat Jyllannin pohjoisosissa Aarsissa ja Hobrossa. Lähin suuri kaupunki on yliopistokaupunki Ålborg, jossa mekin majoituimme.

HEGissä opiskelija voi suorittaa joko ammatillisen tutkinnon tai kaksoistutkinnon, tai valita suoraan teknisen lukion. Opiskelu kestää useimmiten 3,5 vuotta ja se sisältää puolen vuoden perusjakson, jonka aikana tutustutaan alaan ja opitaan perusasiat. Opiskelusta osa tapahtuu Suomen tapaan koulussa ja osa työpaikoilla. Aarsin kampuksella toimii Tanskan ainoa raskaskalustomekaanikkojen koulutus, jonne opiskelijoita hakeutuu aina Grönlantia ja Färsaaria myöten. Konehallissa meitä tervehtikin vanha tuttu Deere, mutta metsäkoneiden ja puutavara-autojen sijasta hallin täyttivät jättimäiset leikkuupuimurit. Siinä missä isoja koneita käytetään meillä metsässä, ajetaan niillä Tanskassa pelloilla.

Isäntämme vierailulla oli HEGin kansainvälisten asioiden koordinaattori ja projektipäällikkö (projektleder & International koordinator) Frederik Pilborg Fritsche. Tapasimme myös strategia- ja kehityspäällikkö (områdeleder Strategi & Udvikling) Louise Langbo Meyerin, jonka kanssa käydyn rennon ja vilkkaan keskustelun aikana vaihdoimme ajatuksia, tunnistimme samankaltaisuuksia ja loimme pohjaa tulevalle yhteistyölle. Suunnittelimme jo vaivihkaa yhdessä mahdollistaa tulevaa vastavierailua sekä oppilaitostemme välille strategista yhteistyötä, jonka puitteissa liikkuvuudet ja kehittämishankkeet toteutuisivat säännöllisesti ja suunnitelmallisesti.

Hyggeä HEGIssä

Jo saavuttuamme HEGin Aarsin (Tanskan kielessä kaksi peräkkäistä a-kirjainta ääntyy pitkäksi o-äänteeksi, toim. huom.) kampukselle, meitä tervehtivät aulassa Suomen lipun lisäksi Saksan, Tšekin ja Unkarin liput. Toisena vierailupäivänämme keskiviikkona kampuksella vieraili lisäksemme myös noin 10 hengen kansainvälinen ryhmä. Kuulimme yhteisesti HEGin liikkuvuuksista ja saimme myös tilaisuuden verkostoitua. Käytimmekin tilaisuutemme täysimääräisesti hyväksi ja vaihdoimme kuulumisia ja käyntikortteja unkarilaisten kielisukulaistemme kanssa – nagyon örültünk!

Aarsin kampus osoittautui mielenkiintoiseksi vierailukohteeksi – oppimisympäristöt, opetus, kouluruoka – kaikki olivat tanskalaiseen tyyliin rennon kotoisia. Opiskelijoille oli päivän ajan tarjolla tuoreita kotimaisia hedelmiä, omenoita ja makeita pieniä päärynöitä. Oppilaitoksen suuri ja avara aula Oasen toimi samalla ruokailu- ja oleskelutilana ja oli keskellä muodonmuutosta nimensä mukaiseksi keitaaksi viherkasveineen ja sohvaryhmineen.

Tutustuimme vierailulla lähemmin keittiöopetukseen sekä Tanskan ainoaan maatalouskoneasentajien koulutukseen (Construction and agricultural machinery). Opetuksen opiskelijalähtöisyys ja vastuullisuuden korostaminen erityisesti keittiöopetuksessa tekivät vaikutuksen. Koulun yhteyteen oli perustettu pieni puutarha, josta oli toiveena tulevaisuudessa korjata kauden raaka-aineita opetuksessa hyödynnettäväksi. Opiskelijat olivat tutustumispäivämme aamupäivän opiskelleet reseptiikkaa ja pääsimme nauttimaan heidän kehittämistään ravitsemussuositusten mukaisista, erityisesti lapsille ja nuorille suunnatuista uusista mauista. Meille ainakin maistui hyvin!

Kampuksella opiskelee opiskelijoita paitsi lähiympäristöstä ja Ålborgin seudulta, myös Tanskan kaukaisemmista osista Grönlannista ja Färsaarilta, ja opiskelijoita varten kampukselta löytyykin 300-paikkainen asuntola. Asuntolassa asuville opiskelijoille on tarjolla erilaisia oppituntien jälkeisiä aktiviteetteja: löytyy pelihuone tietokonepelejä varten, darts-huone, iltaisin auki oleva kahvila, juoksukoulua, kuntosalia ja muuta liikuntaa. Koulun liikuntatilat olivat tilavat ja siistit ja yhteiskäytössä saman oppilaitoksen lukio-opetuksen kanssa. Aktiviteeteistä ylivoimaisesti suosituin oli ohjaajien mukaan kuitenkin – yllättäenkö? – opiskelijabileet.

Kaikki ei tietenkään Tanskassakaan ole pelkkää hyggeä: Opiskelijoiden oppimis- ja keskittymisvaikeudet ovat lisääntyneet, energiajuomia kuluu ja opiskelijoiden motivointikaan ei aina suju kuin itsestään. Toisena vierailupäivänämme opiskelijatoiminnan ohjaajat olivat järjestäneet yhdessä ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa hyvin poikapainotteiselle tekniikan alojen opiskelijaryhmälle demokratiataitojen ja vaikuttamisen työpajan – opiskelijoiden kiinnostus ja osallistumisen taso eivät kuulemamme mukaan olleet pilviä hipovan korkealla.

Kiinnostavaa oli todeta, kuinka tanskalaisen rennosti mahdollisiin ja jo tapahtuneihin ongelmiin suhtauduttiin. Jos pelivälineitä menee rikki tai opiskelijat mokailevat tai jos bileissä sattuu ylilyöntejä (kyllä, bileissä myydään alkoholia! *) – asioista keskusteltiin ilman sen kummempaa päivittelyä ja ratkaisukeskeisesti.

*Tanskassa mietojen alkoholijuomien myynnin alaikäraja on 16 vuotta.

Mandag Morgen Kööpenhaminassa eli kuinka vahvistaa ammatillista koulutusta

Juna-aikataulut rytmittivät matkaamme ja paluumatkalla pysähdyimme Kööpenhaminaan. Vierailukohteeksemme valikoitui Futureproofing VET –hanke, jonka toteutuksesta vastasivat Mandag Morgen -ajatushautomo ja Tanskan National Centre for Vocational Education and Trainingin Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta hyödyntämällä pohjoismaiden nuorten näkemyksiä ja kokemuksia. Mandag Morgenissa meidät otti vasta ajatushautomon johtaja Andreas Nikolajsen.

Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiantona oli selvittää, miten ammatillinen koulutus voisi vastata entistä paremmin tulevaisuuden tarpeisiin. Hankkeen lähtökohtana oli ajatus, että nuoret eivät ole vain koulutusjärjestelmän käyttäjiä, vaan sen tärkeimpiä kehittäjiä: “Kohtele nuorta opiskelijaa kuin täysi-ikäistä itsenäistä aikuista.”

Nuorten äänen kuuleminen ei ole vain osallistamista, vaan myös tulevaisuusinvestointi. Kun koulutusta kehitetään yhdessä niiden kanssa, joita se koskee eniten, syntyy ratkaisuja, jotka ovat sekä vaikuttavia että kestäviä. Futureproofing VET –hankkeen ydinsanoma on, että ammatillisen koulutuksen tulevaisuus rakennetaan yhteistyöllä yli rajojen ja ennen kaikkea nuorten näkemyksiä kuunnellen.

Kun maailma muuttuu vauhdilla ja ilmastonmuutos, hyvinvoinnin haasteet ja yhteiskunnan kasvavat osaamistarpeet edellyttävät uusia ratkaisuja koulutukseen, on juuri ammatillisella koulutuksella keskeinen rooli. Se tuottaa osaajia vihreään siirtymään, vahvistaa osallisuutta ja tarjoaa nuorille konkreettisia mahdollisuuksia rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Hankkeen kolme julkaisua suosituksineen evästävät ammatillisen koulutuksen toimijoita pohjoismaiseen yhteistyöhön ja tulevaisuuden luomiseen. Julkaisuihin voi tutustua hankkeen sivuilla https://www.futureproofingvet.com/about/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Tutustumiskäynnin ja koko vierailunkin aikana vahvistui käsitys pohjoismaisen yhteistyön tärkeydestä ja mahdollisuuksista laajentaa sitä huomattavasti nykyisestä. Pohjoismaiden ja nuorison kulttuurien, työelämän ja lainsäädännön samankaltaisuus antavat vahvan perustan yhteistyölle. Esimerkkeinä mm. suurten investointien yhteinen hyödyntäminen yli rajojen: sähköautonvalmistaja Ruotsissa voi voi tarjota ympäristön ja näköalan pohjoismaiden opiskelijoille työssäoppimiseen ja koulutukseen yli rajojen, Suomessa puolestaan on vahvaa ydinvoimala- ja energia-alan osaamista ja Tanska on merkittävä elintarvikealalla aina alkutuotannosta jatkojalostukseen. Oppilaitosten välillä voisi olla huomattavasti nykyistä enemmän sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön ja asiantuntijoiden liikkuvuutta. Yhteinen historia, arvomaailma, maantieteellinen sijainti ja ilmasto-olosuhteet sekä ruotsin kielen taito ovat tiiviimpää yhteistyötä edistäviä tekijöitä.

Ajatushautomon toimintaan tutustuminen oli kiinnostavaa ja sen toimintatavat innostavia. Niistä kerromme mahdollisesti enemmän toisessa blogikirjoituksessa.